Leivontaa , porkkanasosekeittoa ja palohälyttimen osto sekä patterien vaihto

Näin joulun alla voi sänpylöistäkin tehdä vähän erilaisia. Ostin vähän isomman piparimuotin jolla otin aika paksusta kaaviloidusta leipätaikinasta muotilla leipäsiä. 

Idean sain Tarun Taikakakut blogista ja ohje myöskin löytyy sieltä 

Maukkaat ruisleivät linkin takaa. 

Niitä olikin sitten mukava syödä lämpimänä, lämpimän porkkasosekeiton kanssa. 

Päälle vielä persiljaa ja Krutonkia jos ei  leipää  halua keiton kanssa. 

Mutta sitten erittäin tärkeään asiaan kuten palovaroittimiin. Monikaan ei tiedä että nekin pitää vaihtaa jossain vaiheessa. Eli patterien vaihto ei riitä . Laitteen takana on viimeinen käyttöpäivä. 

Me ostimme uuden laitteen yläkerran aulaan koska laitteen käyttöikä tuli täyteen. 

Patterit me vaihdamme niihin aina joulun aikaan mieluummin jouluviikolla.  

Näin kun ottaa jonkun tietyn ajankohdan ja vaihtaa aina silloin , se ei unohdu. Ja jouluna kuulemma sattuu tilastojen mukaan kaikkein eniten juuri kotipaloja. 

Niissä olevat patterit voi käyttää loppuun jossain muussa kohteessa. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Oikein turvallista ja rauhaisaa Joulua teille kaikille blogiystävät 

Hyasintin tuoksua ja mökkipihan tarkastelua.

Mieheni on hyasintin ystävä joten ostin niitä ja kopioin jostain blogista mallin miten laitoin ne esille. Poistin mullan ja juuret. Lasiastia minulla oli ennestään. Astian pohjalle omasta metsästä vähän sammalta. Tuoksu on aika voimakas ja kuulin että juuri sininen on voimakkain . Punaiset sipulit tuovat oman viehätyksensä tähän asetelmaan .

Tämä kukka -asetelma on eteisessä ja poistin  samalla aiemmin  tekemästäni käpykrassista pullonkorkit .

Kyllä se on näin paljon paremman näköinen. 

Tässä aiemmin otin kännykällä jännän sinisen värisistä sienistä pari kuvaa. Oltiin suppiksia keräämässä marraskuussa 18.11. mökillä ja niitä löytyi vielä mukavasti.
Mutta nämä kumman väriset sienet veivät jonkin aikaa huomioni.
Mistäköhän nämä ovat saavat tämän sinisen värin ja mikäköhän sieni on kyseessä , tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Siinä päällä on joku hyttynen kuollut onkohan vähän maistanut sientä vähän ennen .

Tässä myös 18.11.18. otetuissa kuvissa peurat olivat oikein tosissaan taas kävelleet kukkapenkeissä. 

Olivat kaivaneet yhden harjaneilikan maasta ( kuvan yläreunassa)  

Piti istuttaa se uudelleen saa nähdä kerkiääkö nyt juurtumaan. Hemmetin peurat. 

Piti laittaa lisää esteitä vaikka ne kauniita eivät olekkaan. Ne on kulkenut pituussuunnassa penkeissä ja kun uudet istutukset on tosiaan uusia pelkään että pionien alut taallaantuvat pahasti . Ensikesänä kun saan reunat myös päihin niin katsotaan tarvitaanko näitä rumia tappeja ollenkaan jos vaikka kiertäisivät koko paikan. 

Istutimme puron reunaan kaksi marjakuusta muutama vuosi sitten .Saimme ne rivarinaapureilta isoina puina jotka juurtuivat hyvin varmaan myös kostean ympäristön ansiosta , koska puro tosiaan on heti  kuvasta oikealla. Sitä ei huomaa kuvasta koska se on vähän alempana. 

Marjakuuset ovat peurojen herkkua ja kuten kuvasta näkyy ne on syöty melkein latvaan saakka. 

Peurat kun ovat kalunneet rungon puhtaaksi kasvusto alkaa taas pikkuhiljaa kasvaa uudelleen. Aiomme kaataa molemmat marjakuuset kokonaan pois jos niitä ei sitten kiinnostaisi niin pahasti tämä kulma. Tästä ne nousee rinnettä ylös ja suoraan kukkapenkkeihin .

Olimme nyt viikonloppuna mökillä ja ilma oli sateinen ja vei mennessään sen pienen lumen mikä oli maassa . Laitoimme kaksi tähteä mökin ikkunoihin. 



Mies teki uudelle puolelle väliseinä runkoja. Mukavaa kun alkaa pikkuhiljaa hahmottua mitä tulee mihinkin .

Tervetuloa Annika lukijaksi .

Mutta tällaista tällä kertaa .

Ja vielä harmaata lautaa.

Itsenäisyyspäivän kukaksi valitsimme valkoisen joulutähden. 

Mies toteutti ja minä suunnittelin nyt vuorostaan tällaiset kaukalot. 

Toisesta tuli vähän matalampi versio ja se lähti ystäväperheen kotiin. 

Reunat kuumennettiin taas  "toholla "

Molempiin päihin kiinnitettiin vanhat hevosenkengät mitä täällä mökillä oli ennestään useampia. Ja kiinnitettiin ne ruosteisilla hevosenkenkä nauloilla.

Marjakuuset laitoin juomalaseihin missä on vettä . Samoin joulutähdet on alusastian sisällä. Muuta koristusta ei sitten tullutkaan. Ajattelin jos laitan jotain niin se on vaaleaa  "huonekaluheinää. "

Mutta tällaista tällä kertaa.

Harmaaladonseinälauta

Meillä on harmaata ladonseinälautaa vielä varastossa jonkun verran. 

On siitä tullut tehtyä aina jotain näin vuosien varrella. 

Nyt innostuin suunittelemaan taas muutaman erilaisen pöytäversion. 

Meillä minä suunittelen ja mies toteuttaa. 

Tässä on ensimmäinen mikä tuli omaan käyttöön. 

Tässä toinen mikä tuli yhdelle ystäväperheelle. 

Mutta aloitetaan ihan alusta. Pohjana oli kolme raakalautaa, mitkä minä maalasin olemassaolevalla harmaalla maalilla . Reunat viimeisteltiin kulmaraudoilla. 

Laudan halusin  vähän nousevan pöydän pinnasta joten pohjaan laitettiin sitä varten rimat jotka samalla tukivat pohjalaudat toisiinsa. 

Toiseen versioon ei kulmarautoja voitu asentaa koska reunoissa sattui juuri olemaan laudassa epätasaisuutta. Joten ne poltettiin tummaksi. Näin tuli kokeiltua myös tämä vaihtoehto. 

Tätä voi sitten koristella eri tavalla vaikka vain yhdellä kynttilällä.

Mutta tällaista tällä kertaa.

Jouluvalot

Rivarinpiha sai jouluvalonsa.

Saimme vihdoin poistettua vanhoja valoja ja viritettyä uusia .

Vanhat valot olivat kasvaneet osittain tuijien sisään ja osa lampuista olivat pimeinä. 

Vaihdoimme osan uusiin sarjoihin ja osan vanhoista toimivista yhdistimme yhteen.
Hankaluutta tuotti tuijien korkeus . Otimme tikkaat avuksi mutta kun piha oli niin sammaleenpehmentämä oli vain käytettävä pitkää keppiä.

Takapihan valot.

Etupihan valoja.


Teimme samat toimenpiteet etupihan valojen suhteen. Isoon tuijaan tuli uudet valot ja kartiovalkokuusi sai tyytyä vanhaan.
Tälläkertaa tikkaat olivat apuna kun jalkojen alla oli kiveä. Mutta kyllä mies joutui välillä nousemaan kaiteenkin päälle . Etupihan valot häipyvät aamun valoon kun niitä tänään kuvailin.

Ruokailuhuone sai tähtensä. 

Meillä on kolme tällaista samanlaista kaksi ruokahuoneessa ja yksi keittiössä. 

Takana kurkkaamassa ilmakasvi. 

Näin meidän perheessä on astuttu askel lähemmäksi jouluun. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Kuusi kesäkuvaa haaste.

Tämä niinkuin kaikki omenapuun kukintaa käsittelevät kuvat viehättää minua suuresti. Koska ne eivät joka vuosi kuki runsainmitoin mutta tänä vuonna  kun onnistuttiin saamaan runsas kukinta tuli niitä myös otettua melkoinen määrä. Mutta mikä juuri tässä kuvassa viehättää , niistä monista ?  Sitä on vaikea määritellä. 

Tässä kuvassa minua ihmetyttää kun sitä katselee miten vesipisarat pysyvät lehdillä kukin omassa paikassaan vaikka lehdet on aivan vinossa,  liikkumatta .... ennenkuin tuulenvire tai joku muu liikauttaa ne liikkeelle .

Tämä taas on sisäkukan papinkauran kukasta ja aika onnistunut näin läheltä kuvattuna. Punaiset lehdet on suojuslehdet. Minua hämmästyttää
miten  erilaisia kukintoja voi olla olemassa ja siksi tämä oli minun yksi valintani .



Tätä kuunliljojen ketjua minä en koskaa kyllästy kuvaamaan tai katsomaan. Se on niin kaunis kiemurrellessaan pesupaikalle. Se on alemman rinteen yläpäässä ja on väritykseltään ihanan vaalea muiden eri vihreiden keskellä . Kuvassa on kaikki mitä siellä on aina . Kasteluletku mikä nytkin on johdettu yhteen kohtaan ( tulee suoraan lähteestä ), tikkaat on nostettu väliaikaisesti kyllä siihen kun lopetin kitkemisen rinteissä . Ei mitään aseteltua ennen kuvan ottoa mitä en kyllä yleensäkään tee vaan kaikki on juuri ja nyt.

Tästä kuvasta pidän jostain syystä se kuvaa minusta juuri sitä mitä se on eli muutama yksittäinen kukka ( maa - artisokka)  melkein taipuneena ei kukkien painosta vaan varmasti kuivuuden takia.

Viimeisenä myös sisäkukka , tässätapauksessa kukan väri ja sen lehtien muoto on minusta erikoista ja kiehtovaa.

Kuten olette huomanneet minua hämmästyttää ja kummastuttaa tämä kaikki
 luonnon omien luomien keskellä .

Minä otan kaikki kuvani tabletilla enkä käsittele niitä mitenkään. 

En ole kerinnyt kuvien käsittelyyn perehtymään tai olenko ollut siitä edes kiinnostunut. Kyllä meiltä löytyy aika tasokaskin kamera mutta näin se sujuu minusta nopeammin kun teen myös postaukset tabletilla. Toivottavasti olette nauttineet näistä kuudesta kuvasta mitä rakkaudesta, en niinkään taidosta olen teille esittänyt .

Tämän haasteen sain Navettapiian puuhamaa blogista kiitos sinulle.

Haasteen alullepanija on Pirjo Tuplasti terapiaa blogista .


Haasteen säännöt .


Postaa kuusi kuvaa kesästä ja kerro miksi juuri ne kuvat haluat julkaista.
Tarkoitus on myös kertoa mikä kuvissa itseä viehättää ,
jokainen on varmasti tyytyväinen johonkin otokseen .
Eli nyt surutta saa itseään kehua , pois turha vaatimattomuus.

Lähetä haaste eteenpäin yhdelle tai useammalle .
Halutessasi voit kommentoida linkin Tuplasti terapiaa blogiin , jossa listataan haasteeseen osallistuneet.

Lisänä haasteessa vielä yksi ekstra.
Ilmoita kommentoidessasi Tuplasti terapiaa blogiin saako kuvasi julkaista postauksessa (ilmoitetaan kenen kuva tietysti) johon kerätään yksi kuva jokaiselta osallistuneelta.
Postaus tulee myöhemmin.
https:// puutarhaterapiaa, blogspot .com / 2018 / 11 / kuusi - kuvaa - kesasta - teema - valokuvaus. html edit .
Kuvien määrä ei ole tärkeää saa olla enemmän tai vähemmän .

Haastetta en laita tälläkertaa eteenpäin.

Siepatkoon sen hän ketä se kiinnostaa .


Mutta tällaista tällä kertaa .