Viimeiset istutukset , kaalin ja yrttien kuivatusta.

Kävin puutarhan kesäkauden lopettajaisissa missä oli -70% alennukset. Ostin viisi isoa noin 150 - 160 cm tuijaa ja yhden Moskovan kaunotar syreenin. Sen normaalihinta oli 16.80 e kpl nyt sille jäi hintaa noin 5 e. Tuijat oli 36 e kpl ja nyt niille jäi 10.80 e jäljelle. Tuijat oli  Brabant lajia . Niitä meillä on jo ennestäänkin pohjoisrajalla puutarhan puolella tosin hieman pienempiä kooltaan sekä myöskin pihan pohjoispuolella rajaa rajaamassa. 

 Tuijat oli tosi reilunkokoisia joten hinta oli näistä tosi edullinen. Ainoa hankaluus oli saada verkkopussi poistettua tai ainakin osittain pois.

Nyt aion tehdä tämän syksyn viimeiset siirrot ja istutukset.

Istutimme tuijat puutarhan  sisälle aidan viereen. Laitettiin mullan päälle sanomalehteä ja sitten karike. Takana olevaa vihreää verkkoaitaa tuskin näkyy . Harmaantuneet tolpat myöskin sulautuu maastoon mukavasti. 

Nyt vain ajatuttaa että mihin istutan Moskovan kaunottaren . Tämä ostos tuli tavallaan lisänä jo suunniteltujen tuijien lisäksi. 

Puutarhansadosta 

lehtikaalia tuli tosi vähän ,  kuivasin niitä kuivurilla kaksi kertaa. Kuivatun kaalin muserran ja laitan lasitölkkeihin käytän sitä sämpylätaikinaan. Onneksi minulla on vielä viimevuotista jäljellä jonkinverran. Viimevuonna tuli taas tosi reilusti kaalia yli tarpeenkin joten onneksi kuivasin sitä silloin reilusti. Näin jos jonain vuonna sato onkin pienempää se voidaan korvata mukavasti.

Kuivasin myös hiukan salviaa,  minttua, rakuunaa ja timjamia. En ole kovin kummoinen vielä tässä asiassa mutta opiskelen koko ajan lisää . 

Tässä kaikki tällä kertaa. 

Muumit muutti meille ja kukat lasituksen sisälle.

En ole mikään muumifani mutta lasten vaatteissa pidän niistä ja jotkut muutkin iskee kyllä kuten nämä muumi vedenkeittimet. Ostin niitä kaksin kappalein kotiin ja toisen mökille. Tämä on mökkiversio. 

Tämä punainen johtokin on ihan omiaan piristämään seinää ja mieltä. 

Ainoa huono puoli on se että huomasin vasta kotona keittimien olevan aika painavia nostaa minun ranteille ja sormille. Syy lienee että ovat keraamisia. No kauneus ennen mukavuutta. 😂

Kotia valitsin toisen mallin ja värin. Tässä pikku myy on pääroolissa. 

Molemmilla puolilla on eri kuva. Nämä kuvat saavat minut hyvälle tuulelle jopa ihan nauramaan ääneen. Itse en ole uinut vuosiin kotimaassa mutta nämä kuvat pistää miettimään että pitäisiköhän...... no mitä nyt talvella avannossa. 

Ostin tässä myös taas valurauta paistinpannun tällä kertaa Joensuun kierrätyskeskuksesta elokuussa siellä käydessä. 

Hinta oli minusta ihan kohdallaan. 

Se hakee vielä mökillä paikkaansa. 

Kotona minulla on myös kaksi paistinpannua tavallaan koristeena mutta olen kyllä paistanut näissä joskus lettujakin. Nykyisin ne toimii pääasiassa alustana joko kynttilöille tai tarvittaessa tarjoilualustana  tarjoilulle. 

Tuotiin jo mökillä lasituksen sisälle kukkia ,  ulkona on jo käynyt pakkanen nipistämässä kesäkurpitsan lehdet .  Pienensin kahta pelakuuta aika reilustikkin jotta veisivät vähän pienemmän tilan. 

Oliko tämä nyt nimeltään kynttiläkaktus vai mikä niin sen laitoimme 

 koukulla kattoon. Tässä ne saavat vähän jatkoaikaa ennen sisälle ja kellariin menoa. 

Papinkaura on aloittanut myös kukinnan lasituksen sisällä. Tai oikeastaan kyllä se kerkisi jo yhden kukan ulkonakin kukkia.

Vanharouva on edelleen kovassa iskussa. 

Minulla jäi tämä ompelukone käsittelemäti tänä vuonna. Kuten kaikki muukin kalustus. Tämä vuosi on mennyt niin hurjaa vauhtia eteenpäin jos seuraavatkin vuodet sen tekevät niin saa aikaiseksi todella vähän. Mutta toisaalta en sitä sure. Meillä on käynyt mökillä paljon ystäviä ja kavereita ja heidän kanssaan viettämä aika on erittäin antoisaa ja mukavaa. Ja silloin minäkin saan leputtaa vanhoja jäseniäni. 

Pian on aika kantaa myös keinu lasituksen sisälle talveksi. Siellä sen on hyvä olla kevääseen asti ja me voimme ensimmäiset kevätauringon säteet nauttia keinusta käsin lasituksen sisällä. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Pitkän 48 metrisen penkin muutossuunnitelmia.

Saimme anoppilasta muutamia vuosia sitten pienen tuoksukuusaman alun 

Se on siirrettykkin jo kerran vähän alemmas tontin rajalta. Yllättävän hyvin se on kasvanut. 

Pyysin miestä tukemaan sen koska pelkäsin ison oksan murtuvan ja niinhän hän sen tekikin omalla tavallaan. Se että hiveleekö se katsojan silmää on jo toinen juttu asiansa on ajanut kuitenkin.

Kuusama on osa tätä 48 metriä olevaa penkkiä mikä rajaa pohjoispuolta tonttia. 

Tässä penkissä on vasemmalla puolella pikkumökkiin päin katsottuna myöskin paljon havuja joita tulee lisääkin taustalle ainakin. Taustalla on ikävästi myöskin ennen aitaa saraheinää  Jotain siihen pitäisi keksiä ennenkuin rinne vaihtuu osaksi metsää. Näin tässä yhdessä paikassa oli istutettu vuorenkilpeä tällaisiin paikkoihin ja sitä minäkin ajattelin kokeilla. Myös osassa penkkiä saa rentoakankaali nousta penkkiä ylös. 

Multapenkin reunapressun olen vetänyt ihan kukkapenkkiin kiinni koska penkissä ei ole vielä reunusta ja nurmikko voi levitä penkkiin . Tästä taisinkin jo aiemmin jossain postauksessa mainita. Multakuormat otetaan jossain vaiheessa jos niitä tarvitsee muualle mutta toistaiseksi niiden paikka tuomisen helppouden kannalta on tässä. Ja eihän penkkikään ja piha ole lähellekkään valmis. 

 Tästä välistä otin vuorikaunokit pois kokonaan. Tulikellukka kukkii vielä tässävaiheessa jonkinverran.

Keltaiset päivänliljat jatkaa kukintaa kellukoiden jo lopetettua, päivänliljat saa jäädä niitä täällä oli ennestään vaikka kuinka paljon niitä olenkin siirrellyt yhteen kasaan tähän osaan penkkiin. Vielä niitä olisi siirtää muutama pehko.

Suunnitelmia ja istutuksia tulee tähänkin osaan penkkiä  mutta mitä  ,  vielä ei ole varsinaisesti tietoa. 

Tämä penkki jatkuu pikkumökin takaa rinneistutuksiin mitkä on myös pahasti kesken. Siitä toiste.
Mutta siirrytään kuusamasta oikealle. Siellä kukintaa tulee lähinnä valkoisista pensaista mitkä kukkivat vähän eriaikaa ja aluskasvillisuudesta ja muutamista erilaisista katajista. 

Kuvan vasemmassa laidassa on muutama pehko päivänliljaa mitkä saa väistyä
katajan tieltä.

Aluskasvillisuutta lisään tänäkin vuonna vielä on paljaita paikkoja.
Aidan vieressä on jasmikkeita ja aiemmin kukkivia pensasangervo lajikkeita. Näiden kasvaessa yhteen edessä olevien pensaiden, kantajien ja aluskasvillisuuden kanssa karikkeet takana on tehnyt tehtävänsä.

Penkki päättyy kolmion muotoon ja aidattuun puutarhaan. Kuvasta vasemmalle jatkuu myös penkki mikä on myös tavallaan osa tätäkin penkkiä , tämä poistuu osittain tulevan poreallasalueen tieltä. Lavakauluksien ja aidan välinen nurmikkoalue poistuu myöskin. Siihen tulee ehkä pitkä yrttilaatikko.

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Onko teillä kukkapenkit ja puutarha valmis ottamaan talven vastaan? 

Jestas tätä kelloköynnöstä.

Minulla rivarinpihalla lasituksen sisällä kasvaa isossa altakasteluruukussa valkoinen kelloköynnös. Ruukun vesisäiliöön mahtuu jopa yhdeksän litraa vettä. Se mahdollistaa pidemmän poissaolon. Näin lähemmin kun kukkaa tarkastelee siinä on ihankuin viisi vaaleanvihreää ympyrää reunoilla. 

Tässä taas ei. Heteistä päätellen onkohan tämä vanhempi kun on työntänyt ne jo pitkälle melkein reunoille saakka. Onkohan pilkut hävinneet vanhetessa vai mitä? 

Elokuussa kasvu oli aivan hillittömän nopeaa. Emme  olleet kotona elokuussa kuin kolme  ,  neljä yötä korkeintaan vähän pyykkiä pesemässä  , kukkia kastelemassa ja postia katsomassa. Kello kiemurteli aina uudelleen käydessä jo uusissa paikoissa. 

Kukkia alkoi ilmestymään mutta ihailla niitä ei kerinnyt kuin hetken. Leikkelin vähän sieltä täältä enempiä versoja pois. Mutta silti niiden matka senkuin jatkuu.

Kukkia alkoi kurkkimaan myös ulospäin, vaikka valoa ja lämpöä riitti silloin hyvin. 

Saa nähdä kuinka kauan se täällä viihtyy kun ilmatkin viilenee. Mutta toistaiseksi olkoon paikallaan vaikka aika viidakkomainen tunnelma alkaa olla. No tämäkin tuli nyt kokeiltua  , en ainakaan näin sisätiloissa enää moiseen ryhdy. Aika näyttää tuleeko enää milloinkaan.

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Pelargoniat ulkona.

Minulla on kaksi pelakuuta ulkona altakasteluruukuissa. Valitsin altakasteluruukut siksi että ei tarvitse pyytää ketään kastelemaan poissa ollessa. Sain ne viime vuonna ystävältä kun hän oli niitä pois heittämässä talven tieltä. Ensimmäisen talvensa toinen vietti kellarissa ja toinen sisällä mökissä. 

Molemmat ovat kasvaneet valtavasti etenkin toinen mikä on aika suuressa ruukussa. Leikkelin sitä kevään kuluessa reilusti mutta siitä huolimatta se on rönsyillyt sivuille niinpaljon että olen joutunut sitä tukemaan kivillä. 

Siitä katkesi oksa kovalla tuulella. Toin sen sisään maljakkoon en juurruttaakseni vaan ihan vain hetken silmän iloksi. Yllättävän kauan se kesti maljakossa kukkivana senjälkeen heitin sen pois. En halua enää tätä samaa lajia kahta enempää. 

Tämän siniseksi maalatun " Koiviston Kylväjän " ostin samalla kuin kävimme ostamassa vähän yli 200 kpl aidanseipäitä. Vanha herra keneltä seipäät ostimme tarjosi sitä minulle halpaan hintaan. Minä katselin sitä ja sanoin että jos kärrykuorman päälle vielä mahtuu seipäitten jälkeen ostan sen. Ja mahtuihan se sinne vielä keikkumaan. Jos sen maalaisi ja istuttaisi peltikouruun vaikka murattia ensivuonna. 

Oksia ja nuppuja katkeilee edelleen silloin tällöin joko tuulen tai sateen takia. 

Pikkumökin portailla on toinen näistä.

Tänä vuonna on ollut aivan mahtava pelargonia kesä ne on viihtynyt hyvin nyt sateista huolimatta. Miten teillä on pelakuut menestynyt ?  Kasvaako ne ulkona vai sisällä? 

Mutta tällaista tällä kertaa.