Ötökkä ja Ukkoetana.

Olimme 5päivää mieheni kotona autoimme puu sekä maahommissa. Siellä sattui pensaassa huomioon tällainen ötökkä. Onkohan kellään tietoa mikä tämä on? Joku perhosen toukka luulisin, se oli kyllä aika iso  ainakin 5 cm pitkä voi olla että ylikin ja paksu se myös oli. Niitä itseasiassa oli useampiakin.

Teimme mummon kanssa jo keväällä pari kukkapenkkiä olemassa olevista tarvikkeista mihin nyt istutimme etummaiseen 17 pionia  lomittain ja maanpinnalle päihin rikkoa. Toiseen päähän vaaleanpunaista ja toiseen päähän tummanpunaista. Keskelle mummo istuttaa vielä helmililjaa ja 10 cm korkeaa valkoista tulppaania. 

Takimmaiseen penkkiin istutimme jo keväällä ukonhattua ja päivänliljaa vuorotellen. Nyt istutimme reunaan vielä erilaista rikkoa. 

Toivottavasti mummo saa kauniin penkin ensikesäksi. Säilösimme meille kotiin pikkukanttarellejä etikkaliemeen. 

Kotiintultua menimme mökille viemään  kukan alkuja mitä mummolta sain ja vaihteeksi puuhommiin. Mies pinosi jälleen metrin halkoja pinoon. Kyllä minä jaksan aina ihastella puupinoja ja kasoja. 

Yhtä klapikasaa sisälle pinotessa hän huomasi ukkoetanan. Harjaetanoihin kuuluva ukkoetana on Euroopan suurin maaetana. Sen voi joskus sekoittaa jopa 14 cm pitkäksi kasvavaan espanjansiruetanaan. 

Karhunvadelma oli alkanut kypsyä ja vielä oli muutamia vadelmiakin ja mustaherukoita pensaissa. Näistä tein marjakimaran 

Muutaman perhosen kuvasin vielä ennen kotiin lähtöä. 

Kiitos uusille lukijoille jotka kiinnostuitte blogistani toivottavasti osaan pitää teidät hereillä jatkossakin. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Satonäkymiä

Lehtikaali on verraton viljeltävä. Minäkin olen sitä laittanut kasvamaan jo
muutaman vuoden.Tänä vuonna en kasvattanut siemenestä vaan ostin kaupasta valmiin puntin. Siitä sain kaikki taimeni ja loput syötiin.

Tein muutaman kaali ohjeen . Revi kaalit pieniksi paloiksi, ota ehtiruoti  pois. 

" Tällä kertaa taisi mies tehdä tämän kaaliruuan ".

Laita pannulle hautumaan. 

Paista myös jauhelihaa ja mausta. 

Lisää jauheliha kaalin joukkoon ja hauduta aika kauan. 

Sitten kuivasin kaalia kuivurissa. 

Poistin taas lehtiruotin ja silppusin kaalin. Laitoin niitä aika reilusti joka kerrokseen. 



Kuivurissa on viisi kerrosta.

Jätin tämän luukun vähän aikaa auki, että enimmät kosteudet haihtuu. 

Lehtikaali menee paljon kasaan. Muserran ne sitten vielä käsissä ja laitan tiiviiseen lasipurkkiin. Käytän  pääasiassa niitä sämpylöihin ja jauhelihapihveihin tai pyöryköihin. 

Tein myös erittäin hyvän lehtikaali pekoni pitsan. Tämän ohjeen otin Tarun Taikakakut sivuilta ja oli todella kokeilemisen arvoinen. 

Hittoooo minun piti kuvata valmis pellillinen, mutta muistin kun jo osa oli syöty. 

Nämä sitten jäi. 

Ja sitten itse ohje. 

Pohja. 

3 dl vettä 

25 g tuorehiivaa tai 1 pss. kuivahiivaa 

1/2 tl suolaa 

4 rkl rypsiöljyä tai oliiviöljyä 

4 dl vehnäjauhoja 

2 dl ruisjauhoja  

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja jauhot 

Alusta taikina tasaiseksi ja anna sen kohota kaksinkertaiseksi ( noin puoli tuntia) 

Painele jauhotetuilla sormilla pitsa pohja pellille. 

Pohjan päälle laitoin ketsuppia, 3 kpl valkosipulinkynttä murskattuna, oksan tuoretta timjamia ja tuoretta basilikaa silputtuna ja juustoraastetta pari desilitraa. 

Täyte. 

4 lehtikaalin lehteä 

1pkt ( 8 siivua)  pekonia 

100 g kinkkua 

100 g feta - kuutioita 

päälle vielä 1 dl juustoraastetta. 

Laita pohjan päälle haluamasi kastike ja pari desilitraa juustoraastetta. Pilko kinkku, pekoni ( raakana)  ja lehtikaali (poista paksu lehtiruoti )  ja ripottele pohjan päälle. Laita sitten vielä feta ja vähän juustoraastetta. Paista 250 asteessa 10 - 15 minuuttia, niin kauan että juustoraaste ja pekoni ruskistuu.  

Tähän on vielä pakko laittaa kuva VIIMEVUODELTA.  En ole koskaan nähnyt näin paljon mustatorvisieniä yhdellä kertaa. Saimme ne kun kävimme Pohjois -Karjalassa. Valmiina kerättynä. Kuivatimme ne ja toimme kotiin. Siitä on tehty vaikka mitä. Keitto on mitä parhain. 

Tervetuloa uudet lukijat toivottavasti osaan pitää teidät hereillä jatkossakin. 

Mutta tällaista tällä kertaa 

Syksypuolen kukkijoita

Nauhukset ovat niin upeita, että niitä on pakko vielä kuvata. Kaikki eivät ole vielä auki mutta ovat nuppusenakin aika vekkulin näköisiä.

Perhosia en tunne nimeltä, mutta olisi hauska opetella tuntemaan edes muutama. 

Viihtyvät hyvin punahatuissa ja punalatvoissa. Samoin nauhukset ovat hyviä perhos kasveja. Tässä taitaa olla mukana muutama kuva viimevuodelta. 

Punalatva on upea syksyn kukkija niitä minulla on mökillä kolme pehkoa. Yksi on kasvanut todella korkeaksi tänä vuonna. 

Tämäkin penkki kokee muodonmuutoksen poreallas tulee tämän penkin keskelle. Nurmikkoa ei silloin enää täällä ole, vain patiota jossa on poreallas keskellä. Kukkapenkkiä jää molemmille puolille jonkinmoinen alue. Korkeita perennoja siirtyy aidan toiselle, puutarhan puolelle. Punalatvaa ja punahatttua ja jotain muutakin. Aika näyttää. 

Aidan toisella puolella oleva  alue pressutetaan parsoihin asti. 

Ukonhatut on myrkyllisiä mutta kauniita. 

Keskuspenkin kukkijoita. 

Uusia päivänlilja tulokkaita  keväällä Türistä,  en tiennyt minä varmasti,  eikä myyjä minkä värisiä ovat, mutta ihan siedettävän näköisiä ovat. Eräs nainen möi aika isoja pehkoja 2 e kappale. Jaoin ne heti niin saa sitten heti vähän useamman. 

Kiitos uusille lukijoille jotka kiinnostuitte blogistani toivottavasti osaan pitää teidät hereillä jatkossakin. 

Mutta tällaista tällä kertaa.