Lempikukkani - haaste.

Sain kivan haasteen Kukka ja kaali blogin Pauliinalta. Kiitos hänelle.
Haaste on lähtöisin Maatiaiskanasen elämää blogista Hilulta.
Kyseessä on lempikukan  esittely.


Tänä on ollut  minulle vaikein haaste toteuttaa.
Mieli ja lempikukkia minulla on niin monta,  että oli tosi vaikea valita.
Mutta sitten minä ajattelin että saahan mieli muuttua vaikka joka vuosi .

Ehkä ensivuonna se on pioni,  olen niin monta vuotta jo suunnitellu niille penkkiä. 

Ne ovat olleet kasvamassa vähän siellä sun täällä,  kukinta ei ole vielä parasta mahdollista ja kaikki eivät vielä edes kuki joten aika huono on niitä esittää.
Sitten ajattelin esikoita ne ovat minulle erittäin rakkaita ja keväällä ilahduttavat ensimmäisten joukossa. Sitten tulivat ajatuksiin iirikset , kurjenmiekat niitä minulla on melkoinen valikoima. Huh erilaiset kukat, perennat vilistivät ajatuksissa

Mutta " tänä vuonna " päädyin kuitenkin päivänliljaan.

Tämä kulta tai keltapäivänlilja? oli meidän mökillä jo kuusi vuotta sitten kun paikan ostimme . Ja kuinka kauan on ollut sitä ennen. Tiheäksi kasvanut mätäs jaetaan sitten, kun kukinta heikkenee. Mutta niinkuin kuvasta näkee vielä ei ole tarvetta.

Pitkäikäiset , terveet ja hyvin talvenkestävät päivänliljat viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla. Kukkii  kyllä runsaammin auringossa. Syksyllä lehdistö muuttuu kelta-oranssin sävyiseksi .

Päivänliljat ovat saaneet nimensä siitä, että yksittäinen kukka kukkii noin päivän ajan . Itse en ole " hoitanut " niitä mitenkään istuttamisen jälkeen. Kasvu alkaa varhain keväällä ja pysyy kauniin vehreänä koko kesän ja kestävät jopa pikkupakkasta. 

Olen ostanut niitä kaksikin kertaa ison joukon kevätmessuilta . Olen valikoinut mitä jännempiä ja omasta mielestäni kauniita värejä . Kaksi kertaa olen myös huomannut että värit eivät ole sitä mitä laareissa on ilmoitettu. Nyt minulla on melkoinen valikoima erilaisia keltaisen erisävyisiä päivänliljoja .

En ole erityisen ihastunut keltaisiin kukkiin ja olisin halunnut muita värejä kun mökillä kerran ennestäänkin oli keltaisia.
Moni päivänlilja tuoksuu ihanasti joten ne sopii myös tuoksupuutarhaan .

Päivänliljat on kasvisuku heinäpuu - kasvien heimossa. Aiemmin suku oli sijoitettu omaan nimiheimoonsa päivänliljat. Päivänliljoja on noin 15 lajia , joista useita viljellään koristekasvina . Värejä on aikamoinen valikoima joten miten ihmeessä minulle on sattunut messuilta saamaan ne keltaiset mukaan.

Kyllä nämä keltaisetkin on paikkansa löytäneet ja ansainneet minun puutarhassani.

Tämä rusopäivänlilja oli myös mökillä ennestään aika suurena kasvustona .
Syksyllä minulla on suunnitteilla siirrellä vähän näitä eri penkkiin. 

Olen myös kaksi kertaa ostanut Türistä muutamia pehkoja halvalla.  Nämä ovat osoittautuneet sen värisiksi mitä on luvattu.

Muutamat kuvat on viimevuodelta koska en ollut paikalla tänä vuonna kaikkien kohdalta  kun nuput aukesivat.    Joissakin oli nuppusia vain muutamia ja kun ovat nimensä mukaisesti auki vain päivän. 

Tänä vuonna tähän samaan liljaan on tainnut tulla jokin kehityshäiriö .
On kuin olisi kaksi kukkaa päällekkäin. 

Peurat on myös veroittaneet jo nuppuvaiheessa olevia kasvustoja .
Näinköhän käy että en näe edes kaikkien keväällä ostettujen värejä.



Haasteen säännöt.

-  kerro postauksessa kuka haasteen aloitti .

- kerro keneltä itse olet haasteen saanut .

-  tee postaus lempikukasta.

-  haasta kolme blogiystävääsi mukaan.


Tämän haasteen saa napata jokainen ken tahtoo ja luulee pystyvänsä
valitsemaan lempi / mielikukkansa.


Tervetuloa uudet lukijat toivottavasti osaan pitää teidät hereillä jatkossakin. 

Mutta tällaista tällä kertaa 

Parveke edistyy ja lankkusavulohta.

Meillä mökillä on pientä edistystä tapahtunut parvekkeen suhteen tänä kesänä. Vanhanpuolen lattiaremontti vei mieheltä parikuukautta. Mutta nyt parveke on saatu tyhjennettyä ylimääräisistä remonttikamoista ja tarpeista. Tilattua siihen lattiamateriaalit. Puhkastua vanhalta puolelta sinne oviaukko ja pojan kanssa asennettua ovi paikoilleen. 

Tuleva lasitettu parveke on itsessään 20 neliön kokoinen ja sitten siihen tulee 18 neliön avoterassi eteen. 

Avoterassin tekoa varten piti kaataa ensin iso vaahtera pois . Vaahtera oli kaksijakoinen ja sen  oksat kaartuivat jo itse mökin katonpäälle. Mies kaatoi sen helmikuussa. 

Kannonpoistoon ja pois kuljetukseen saatiin onneksi apua koska sen juuret oli valtavan paksuja ja kovia. 

Lankkumerilohta valmistettiin . Koivulankku pitää ensin olla likoamassa vedessä noin kaksitoista tuntia. Meillä oli se pidempäänkin . Lankun päälle pesin ison kiven mikä piti sen kokonaan veden alla  .Aikaisemmin kun olemme tätä tehneet olemme laittaneet yrtit kalan päälle. Nyt saimme uuden ohjeen että yrtit kalan alle. Näin yrtit eivät pala ja kalan maku imeytyy niihin. 

Toisen kalan alle laitoimme raparperiä ohuina siivuina ja kalan päälle suolan lisäksi juoksevaa hunajaa ja valkosipulia. Toiseen kalan alle tuli siis porkkana leipää ja ne yrtit. Kalan päälle suola . Kala on myös nahaton joten kaikki maut imeytyy raparpereihin ja porkkalaleipään .

Savustus tapahtuu kaasugrillin päällä. Kansi pidetään auki niinkauan kuin savua alkaa muodostua ja senjälkeen annetaan savustua kansi kiinni. Välillä joutuu sumuttamaan vesipullolla lautaa altapäin jos lauta syttyy palamaan. Se pitää vain kyteä . Joten vesisumutin pitää olla valmiina. Poisottaessa on varottava lauta on kuuma ja tavalliset pannulaput voi kärähtää . Samoin pitää katsoa minkä päälle laudan laittaa se kun on hiiltynyt alapuolelta .Folion kun laittaa päälle niin kala pysyy erittäin kauan kuumana. Meillä on kyllä savustinkin mutta näin savustettuna se saa taas uusia ulottuvuuksia ja näköä . Ja kellä ei ole savustinta näin se on mahdollista. 

Ja eikun syömään. 

Mutta tällaista tällä kertaa 

Ritarinkannukset parhaimmillaan, tomaatit kasvussa ja uutta kukintaa.

Ritarinkannukset on mahtavannäköisiä perennoja ja nykyään on saatavilla laaja valikoima erivärisiä ja myöskin matalampia lajikkeita. Tämäkin punainen on korkeudeltaan vain noin 80 cm. Tänä vuonna se on jäänyt jopa matalammaksi osaksi kuivuuden takia ja paikka ei ole varmasti ihan parhaimpia. Kolme koivua takana vievät voimaa sekä kosteuden. Olenkin ajatellut siirtää myös nämä johonkin muualle.  Siirrettävää olisi vaikka kuinka paljon , mutta onpahan tässä vielä aikaa ennenkuin syksy tulee ja sehän onkin sitten hyvää aikaa siihen hommaan .

Keskuspenkissä komeilee nämä siniset sekä Virosta siemenestä tilaamani ja kasvattamani. 

Tässä se Viron yksilö.

Kuten jo aiemmin postasin  19.7 sataneesta raekuurosta se näkyy edelleen muunmuassa kuunliljojen lehdissä  kuten myös pehmeissä pallohortensian lehdissä. 

Pallohortensijoita minulla on kolme kappaletta. Kahdessa on valtavasti kukkia ja yhdessä ei  . Tämäkin voi johtua paikasta koska samanlaiset eväät niille annoin matkaan. 

Takana vasemmalla näkyvän pikkuvaraston seinustalle laitoimme neljä tomaatintainta kasvamaan kasvusäkkiin. Toistaiseksi kun ei ollut muutakaan paikkaa missä niitä kasvattaisi. Tomaatin lajiketta en tiedä. Sain muutama vuosi sitten tuliaisena Venäjältä sukanvarressa tuotuna ( ettei vahingoitu)  yhden tomaatin. Se oli valtavan hyvänmakuinen ja lihaisa. Siemeniä oli tosi vähän. Otin siemenet talteen talouspaperiin. Senjälkeen unohdin koko jutun. Löysin ne keväällä yllättäen. Olihan se pakko kokeilla itääkö ne vielä. Ja kyllä niillä oli suvun jatkamisvietti tallella. Varmaan jokainen iti. Valitsin niistä neljä. Mutta sitten vastaan tuli mihin ne laitat kun ei ole sitä kasvihuonettakaan vielä. 

Päätettiin laittaa ne ihan vain lämpimälle seinustalle ja meillä oli muutama parvekelasi mitkä laitettiin eteen. Rimat katon kehykseksi ja katoksi yksi vanha ikkunapoka .

Molemmat sivut on auki ja ajateltiin antaa toistaiseksi ainakin olla niinkauan kuin hellettä piisaa . Emme ole paikalla ihan joka päivä joten ne varmaan palaisi .Ja sitten tulee vastaan tietenkin jossainvaiheessa korkeus. Mitä tehdään sitten???   Kaikkeen sitä lähtee vaikka ei ole edes edellytyksiä. 

Vielä jotain uutta kukintaa. 

Tämä pieni kaunotar on luonnostaan vain noin alle kymmenen senttiä korkea .

Siitä piti laittaa oikein muutama kuva .

Seittimehitähti kukkii minulla ensimmäistä kertaa. 

Moni ei anna kuunliljojen kukkia näin olen ainakin ymmärtänyt plokeja lukiessani. 

Mutta minä annan ja näin suurina määrinä ne on jopa viehättäviä . Ja kun ne eivät vielä vie voimia lehdiltä ja ne kukoistaa vielä kukkien lakastuttuakin. Oli vähän liikaa aurinkoa että kuvat olisi edes kohtuullisia . Mutta jokainen kuitenkin näkee mistä on kysymys .

Mutta tällaista tällä kertaa .