Jouluvalot

Rivarinpiha sai jouluvalonsa.

Saimme vihdoin poistettua vanhoja valoja ja viritettyä uusia .

Vanhat valot olivat kasvaneet osittain tuijien sisään ja osa lampuista olivat pimeinä. 

Vaihdoimme osan uusiin sarjoihin ja osan vanhoista toimivista yhdistimme yhteen.
Hankaluutta tuotti tuijien korkeus . Otimme tikkaat avuksi mutta kun piha oli niin sammaleenpehmentämä oli vain käytettävä pitkää keppiä.

Takapihan valot.

Etupihan valoja.


Teimme samat toimenpiteet etupihan valojen suhteen. Isoon tuijaan tuli uudet valot ja kartiovalkokuusi sai tyytyä vanhaan.
Tälläkertaa tikkaat olivat apuna kun jalkojen alla oli kiveä. Mutta kyllä mies joutui välillä nousemaan kaiteenkin päälle . Etupihan valot häipyvät aamun valoon kun niitä tänään kuvailin.

Ruokailuhuone sai tähtensä. 

Meillä on kolme tällaista samanlaista kaksi ruokahuoneessa ja yksi keittiössä. 

Takana kurkkaamassa ilmakasvi. 

Näin meidän perheessä on astuttu askel lähemmäksi jouluun. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Kuusi kesäkuvaa haaste.

Tämä niinkuin kaikki omenapuun kukintaa käsittelevät kuvat viehättää minua suuresti. Koska ne eivät joka vuosi kuki runsainmitoin mutta tänä vuonna  kun onnistuttiin saamaan runsas kukinta tuli niitä myös otettua melkoinen määrä. Mutta mikä juuri tässä kuvassa viehättää , niistä monista ?  Sitä on vaikea määritellä. 

Tässä kuvassa minua ihmetyttää kun sitä katselee miten vesipisarat pysyvät lehdillä kukin omassa paikassaan vaikka lehdet on aivan vinossa,  liikkumatta .... ennenkuin tuulenvire tai joku muu liikauttaa ne liikkeelle .

Tämä taas on sisäkukan papinkauran kukasta ja aika onnistunut näin läheltä kuvattuna. Punaiset lehdet on suojuslehdet. Minua hämmästyttää
miten  erilaisia kukintoja voi olla olemassa ja siksi tämä oli minun yksi valintani .



Tätä kuunliljojen ketjua minä en koskaa kyllästy kuvaamaan tai katsomaan. Se on niin kaunis kiemurrellessaan pesupaikalle. Se on alemman rinteen yläpäässä ja on väritykseltään ihanan vaalea muiden eri vihreiden keskellä . Kuvassa on kaikki mitä siellä on aina . Kasteluletku mikä nytkin on johdettu yhteen kohtaan ( tulee suoraan lähteestä ), tikkaat on nostettu väliaikaisesti kyllä siihen kun lopetin kitkemisen rinteissä . Ei mitään aseteltua ennen kuvan ottoa mitä en kyllä yleensäkään tee vaan kaikki on juuri ja nyt.

Tästä kuvasta pidän jostain syystä se kuvaa minusta juuri sitä mitä se on eli muutama yksittäinen kukka ( maa - artisokka)  melkein taipuneena ei kukkien painosta vaan varmasti kuivuuden takia.

Viimeisenä myös sisäkukka , tässätapauksessa kukan väri ja sen lehtien muoto on minusta erikoista ja kiehtovaa.

Kuten olette huomanneet minua hämmästyttää ja kummastuttaa tämä kaikki
 luonnon omien luomien keskellä .

Minä otan kaikki kuvani tabletilla enkä käsittele niitä mitenkään. 

En ole kerinnyt kuvien käsittelyyn perehtymään tai olenko ollut siitä edes kiinnostunut. Kyllä meiltä löytyy aika tasokaskin kamera mutta näin se sujuu minusta nopeammin kun teen myös postaukset tabletilla. Toivottavasti olette nauttineet näistä kuudesta kuvasta mitä rakkaudesta, en niinkään taidosta olen teille esittänyt .

Tämän haasteen sain Navettapiian puuhamaa blogista kiitos sinulle.

Haasteen alullepanija on Pirjo Tuplasti terapiaa blogista .


Haasteen säännöt .


Postaa kuusi kuvaa kesästä ja kerro miksi juuri ne kuvat haluat julkaista.
Tarkoitus on myös kertoa mikä kuvissa itseä viehättää ,
jokainen on varmasti tyytyväinen johonkin otokseen .
Eli nyt surutta saa itseään kehua , pois turha vaatimattomuus.

Lähetä haaste eteenpäin yhdelle tai useammalle .
Halutessasi voit kommentoida linkin Tuplasti terapiaa blogiin , jossa listataan haasteeseen osallistuneet.

Lisänä haasteessa vielä yksi ekstra.
Ilmoita kommentoidessasi Tuplasti terapiaa blogiin saako kuvasi julkaista postauksessa (ilmoitetaan kenen kuva tietysti) johon kerätään yksi kuva jokaiselta osallistuneelta.
Postaus tulee myöhemmin.
https:// puutarhaterapiaa, blogspot .com / 2018 / 11 / kuusi - kuvaa - kesasta - teema - valokuvaus. html edit .
Kuvien määrä ei ole tärkeää saa olla enemmän tai vähemmän .

Haastetta en laita tälläkertaa eteenpäin.

Siepatkoon sen hän ketä se kiinnostaa .


Mutta tällaista tällä kertaa .

Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta.

Se alkaa aina parsoista se on kevään ensimmäinen paras  nautinto ja muisto.
Joka vuosi niitä nousee aina vain enemmän maasta. Tosin tämä vuosi oli poikkeuksellisen siinäkin suhteessa. 

Minun muisteloni siirtyy senjälkeen sisätiloihin toiseen muistoon. Mies sai vaihdettua lattiamateriaalin mökin vanhalle puolelle ja kuskattua vanhat villat ja laudat kaatopaikalle . Näin saimme myös lämmön pysymään myös lattiapinnoilla. 

Sitten ajatukset siintää vielä kauemmaksi mökin sisä sekä ulkotiloista . Kolmas muisto .Olemme luvanneet jo useita vuosia tehdä sukulointi matkan Tanskaan ja nyt se saatiin aikaiseksi kera nuoremman pojan . Olen erityisesti iloinen juuri tästä matkasta . Kävimme kasvitieteellisessä museossa ja luonto oli meitä koko ajan lähellä. Ispiroiduin ja olin erilailla taas energiaa täynnä tämän matkan jälkeen.

Mökkipuutarhaan palataan jälleen . Neljäs muisto on kun kaksi suurta penkkiä sai alkuunsa kesän helteistä huolimatta. Eikä nämä ole mitään ihan tavallisia kukkapenkkejä. Ne ovat pionipenkkejä. Monet rakkaat pionini ovat olleet vailla virallista penkkiä vuosia. 

Nyt minä sain istutettua niitä näihin kahteen penkkiin reilun määrän .

Tämä penkki saa vielä muutaman pionin keväällä lisääkin. Kesä oli kuuma ja sateeton . Kun sitten kerran tuli vettä aika reippaasti se ei edes heti imeytynyt maahan. Olin onnellinen kuitenkin tästä sateesta .

Viides ja viimeinen muisteloni on se suurin urakka miehelle tänä vuonna ison terassin teko sokkelista pintamateriaaliin asti. Sekä siihen rinnalle kukkakaukalon samasta materiaalista .Tämä oli meille molemmille tämäkin vuosi , iso ponnistus.

Kaikki ei liittynyt puutarhaan suoranaisesti mutta tämäkin terassi on osa meidän pihaa ja puutarhaa. Ja liittyy mielentasapainoon ja henkiseen hyvinvointiin.

Haasteen säännöt .


- Tee postaus siitä mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tällä kaudella ( siitä lähtien kun esikasvatuskausi alkoi päättyen tähän hetkeen  )

- Kerro postauksessasi että haaste sai alkuunsa Maatiaiskanasen Elämää blogista Hilulta.

- Kerro keneltä itse sait haasteen. Ja haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan.

- Käy kirjoittajamassa postauksesi Maatiaiskanasen Elämää blogin " viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta " - haastepostauksen kommenttikenttään ,
niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan.

Minä sain haasteen Viherrin blogin Eevalta kiitos sinulle.
Samoin Pihan vuosi blogista kiitos sinulle.

Haaste lähtee eteenpäin.

Mummon päivitykset blogiin. Kirti Kaijalle.
Ja
Ritavuoren juurella blogiin.



Mutta tällaista tällä kertaa .

Kranssi Liekosta.

Lieko ei ole kaikille tuttu materiaali kranssin tekoa ajatellen . Mutta siitä tulee mahdottoman kaunis ja värinsä pitävä pitkälle kevääseen . Se on myös pehmeä työstää neulasista huolimatta. 

Tein taas pohjan sanomalehdistä minkä päälle kiepautin ruskeaa pakkausteippiä pari kerrosta. 

Liekot olin jo putsannut metsän roskista ja niputtanut nippuihin ämpäriin valmiiksi. 

Niput laitoin reunoille yhdet ja sitten keskelle. Niput sidoin pohjaan ohuella rautalangalla. 

Tein kranssin rivitalon postilaatikon päälle seinään myös postinkantajankin iloksi. 

Ilokseni huomasin että linnut olivat toistaiseksi jättäneet koristelut rauhaan .

Unikon siemenkodat ne ainakin hakkaa heti rikki , joten ne jätin kokonaan pois. 

Käytin vain pellavaa ja joitain kuivattuja siemenkotia mitkä on ollut jossain aikaisemmissa saaduissa asetelmissa. 

Samalla laitoin vähän havujen oksia isoihin ruukkuihin mitkä tyhjennän mullasta vasta keväällä uusien kukkien istutusaikaan. Ruukut on talvenkestävät .

Toiseen ruukkuun pitää ostaa joku kaunis lyhty. Ja kenties vähän fiksata vielä havujen asettelua. Käytin marjakuusta ja tuijaa. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Havujen tuentaa

Olimme mökillä lauantain ja sunnuntain välisen yön . Leikkasin vielä nauhuksien varsia ja istutin muutaman kukkasipulin. 

Havut päätin tukea tarpeeksi ajoissa koska viime vuonna satoi lunta senverran paljon kerralla että joulukuun toinen päivä otetussa kuvassa molemmat katajat mökin keskuspenkissä olivat painuneet pahasti lumen alla. 

Samoin Sinikynäkataja. 

Nyt katajat saivat tukensa ja kepillä vielä tuen pönkitimme maahan. 

Samoin pallotuijien ympärille laitoin kehykset koska raskas lumi sataessaan voi painaa nekin keskeltä kasaan. Alppiasteri sai jo havuja niskaansa koska peurat käyvät jo tässä vaiheessa syömässä ne maanrajaan asti. Penkkinpohja on nyt aika hiekkainen koska ajoin siihen monta kottikärryllistä ylimääräistä hiekkaa. Keväällä yritän keritä ajamaan vastaavasti multaa. Sinikatajan ympärillä on vielä vähän rentoakankaalia, mutta keväällä sekin saa paikan muualta. 

Katajat eivät ole koko kesän aikana täysin toipuneet kevään tuomasta rusketuksesta vaikka suihkutin niille havupuubalsamia .Saa nähdä mitä uusi kevät tuo tullessaan. 

Sää oli sunnuntaina kauniin aurinkoinen . Lehtiä me emme haravoi kaikkia pois vaan annetaan nurmikolle jäädä niitä ihan runsaasti. 

Iso vaahtera on pudottanut jo lehtensä ja ne me olemme haravoineet pois . Niiden lehdet on senverran kovia ja ne kestää maatuakin jonkin aikaa joten ne on kasattu oman metsän pohjalle. 

Kuvat on vähän vastavalokuvia . Mutta en silloin edes huomannut kun nautin vain säästä ja aurinkosta. 

Laitoin keskeneräiseen penkin reunaan keppejä pystyyn jos peurat eivät aivan tallaisi reunoja ennenkuin keväällä projekti jatkuu ja saan siihen asennettua kattotiilet reunoiksi. 

Mutta tällaista tällä kertaa .

Rivarinpihan kuulumisia, hyvästi vesiallas.

Nyt oli aika luopua vesiaiheesta se on tullut tiensä päätökseen. Se on ollut meillä vuosia ja siitä on ollut meille ja linnuille suunnattomasti iloa. Mutta mökin oston jälkeen olemme siellä voi sanoa kaikki viikonloput joten sen hoito on jäänyt vähän retuperälle.  Samoin vähän istutuksetkin. Minä tyhjensin siitä veden ja mies kiskoi sen muovialtaan pois. 

Jouduin hakkaamaan jääkannen ensin rikki ennenkuin pääsin tyhjentämään . Sinä aamuna oli pakkasta nyt sataa vettä. 

Meillä alkoi pumppu jo vetää viimeisiä joten sekin olisi pitänyt uusia , vesi levättyi aika nopeasti kun ei ollut runsasta liikettä.

Lisäsin siihen yhden kerroksen reunakiviä. Muutamaa jäi vaille mutta ostamme mökille näitä samoja , joten sieltä tuodaan sitten aikanaan lisää. 

Linnut eivät millään meinannut uskoa että siellä ei ole enää vettä 

seisoivat mullan päällä ja ihmettelivät pää kallellaan. 

Tähän olisi tarkoitus istuttaa  lisää perennoja. Istutin jo melkein reunaan krookuksia
ja ihan reunaan matalaa maksaruohoa.

Penkin toiseen laitaan tulee myös uudistusta. 

Matala kurjenpolvi saa jaadä ja tumma keijunkukka. Mutta osa nauhuksista sai lähtöpassit .



Toinen katajista ruskettui kevään ja kesän aikana joten se kaivettiin ylös.
Meillä kiertää istutukset rivarin takapihalla pitkin reunoja joten istutuksia on aika paljon täälläkin vaikka harvemmin teen täältä postauksia. Myös etupihalla on jonkinverran.

Niin olisi minulla se kanttauslapiokin . Leikkasin siitä jo sen hintalapun pois .

Tähän nurkkaan ostin näitä pieniä sipuleita . Penkkien reunoissa on vielä parantamisen varaa paljonkin. Mutta kiviä lisätään.

Laventeleja ostin pari vuotta sitten kuusi pientä alkua ja nyt ne on kasvanut yhteen ja nyt niitä on kaksi puskaa. Toivottavasti säilyvät taas talven yli 

Mutta tällaista tällä kertaa.