Tämä niinkuin kaikki omenapuun kukintaa käsittelevät kuvat viehättää minua suuresti. Koska ne eivät joka vuosi kuki runsainmitoin mutta tänä vuonna kun onnistuttiin saamaan runsas kukinta tuli niitä myös otettua melkoinen määrä. Mutta mikä juuri tässä kuvassa viehättää , niistä monista ? Sitä on vaikea määritellä.
Tässä kuvassa minua ihmetyttää kun sitä katselee miten vesipisarat pysyvät lehdillä kukin omassa paikassaan vaikka lehdet on aivan vinossa, liikkumatta .... ennenkuin tuulenvire tai joku muu liikauttaa ne liikkeelle .
Tämä taas on sisäkukan papinkauran kukasta ja aika onnistunut näin läheltä kuvattuna. Punaiset lehdet on suojuslehdet. Minua hämmästyttää
miten erilaisia kukintoja voi olla olemassa ja siksi tämä oli minun yksi valintani .

Tätä kuunliljojen ketjua minä en koskaa kyllästy kuvaamaan tai katsomaan. Se on niin kaunis kiemurrellessaan pesupaikalle. Se on alemman rinteen yläpäässä ja on väritykseltään ihanan vaalea muiden eri vihreiden keskellä . Kuvassa on kaikki mitä siellä on aina . Kasteluletku mikä nytkin on johdettu yhteen kohtaan ( tulee suoraan lähteestä ), tikkaat on nostettu väliaikaisesti kyllä siihen kun lopetin kitkemisen rinteissä . Ei mitään aseteltua ennen kuvan ottoa mitä en kyllä yleensäkään tee vaan kaikki on juuri ja nyt.
Tästä kuvasta pidän jostain syystä se kuvaa minusta juuri sitä mitä se on eli muutama yksittäinen kukka ( maa - artisokka) melkein taipuneena ei kukkien painosta vaan varmasti kuivuuden takia.
Viimeisenä myös sisäkukka , tässätapauksessa kukan väri ja sen lehtien muoto on minusta erikoista ja kiehtovaa.
Kuten olette huomanneet minua hämmästyttää ja kummastuttaa tämä kaikki
luonnon omien luomien keskellä .
Minä otan kaikki kuvani tabletilla enkä käsittele niitä mitenkään.
En ole kerinnyt kuvien käsittelyyn perehtymään tai olenko ollut siitä edes kiinnostunut. Kyllä meiltä löytyy aika tasokaskin kamera mutta näin se sujuu minusta nopeammin kun teen myös postaukset tabletilla. Toivottavasti olette nauttineet näistä kuudesta kuvasta mitä rakkaudesta, en niinkään taidosta olen teille esittänyt .
Tämän haasteen sain Navettapiian puuhamaa blogista kiitos sinulle.
Haasteen alullepanija on Pirjo Tuplasti terapiaa blogista .
Haasteen säännöt .
Postaa kuusi kuvaa kesästä ja kerro miksi juuri ne kuvat haluat julkaista.
Tarkoitus on myös kertoa mikä kuvissa itseä viehättää ,
jokainen on varmasti tyytyväinen johonkin otokseen .
Eli nyt surutta saa itseään kehua , pois turha vaatimattomuus.
Lähetä haaste eteenpäin yhdelle tai useammalle .
Halutessasi voit kommentoida linkin Tuplasti terapiaa blogiin , jossa listataan haasteeseen osallistuneet.
Lisänä haasteessa vielä yksi ekstra.
Ilmoita kommentoidessasi Tuplasti terapiaa blogiin saako kuvasi julkaista postauksessa (ilmoitetaan kenen kuva tietysti) johon kerätään yksi kuva jokaiselta osallistuneelta.
Postaus tulee myöhemmin.
https:// puutarhaterapiaa, blogspot .com / 2018 / 11 / kuusi - kuvaa - kesasta - teema - valokuvaus. html edit .
Kuvien määrä ei ole tärkeää saa olla enemmän tai vähemmän .
Haastetta en laita tälläkertaa eteenpäin.
Siepatkoon sen hän ketä se kiinnostaa .
Mutta tällaista tällä kertaa .