Pionien istutusta.

Aloittelin tässä pionieni istutusten kanssa .Tätä jatkuu pitkälle syksyyn saakka. Sain ystävältä yhden ison vanhan pionin, minkä jaoin kolmeen osaan . Nyt minulla taitaa olla niitä yhteensä 30 kpl . Joten istutettavaa riittää. Pionien paikat kun pitää harkita tarkkaan , eivät kun pidä siirtämisestä . Tämä kyseinen penkki kun  on niin iso jotenkin on vaikea hahmottaa lopputulosta. No muita juttuja voi siirrellä sitten myöhemmin vaikka uuteen paikkaan. Monet tekee ensin penkin alustan kokonaan valmiiksi reunoja myöten. Minä teen tämän ja toisen pionipenkin sitä mukaa kun on aikaa ja loput saa olla pressun alla piilossa. Viimeisenä reunat . Jostain joskus luin istutusohjetta pionien suhteen. Yritän nyt toteuttaa sitä menetelmää . Ensin vanhasta ämpäristä pohja pois . Kuoppan pitää olla reilunkokoinen ehkä noin 50 cm leveä ja syvä.   Kuopan pohjalle ensin palanutta karjanlantaa ja päälle multaa. Senjälkeen pioni ämpäriin. 

Sitten ämpäriin hiekkaa mullan reunaan asti. ( minulla ehkä vähän liian iso ämpäri)  

Unohdin kuvata välillä joten kuva seuraavasta pionin istutusvaiheesta. Tiivistetään multa ämpärin ympäriltä . 

Sitten vedetään ämpäri pois. Aivankuin olisi vähän liian syvällä.... mutta katsotaan kun maa vähän painuu. 

Hiekka suojaa pionin juurenniskan mädäntymiseltä. Pioni on istutettu oikeaan syvyyteen kun pienet punaiset silmujen suojuslehdet ovat juuri maanpinnalla. Jos pioni on istutettu joko liian syvään tai pinnalle se heikentää kukintaa . Multaa pitäisi olla juurakon silmujen päällä noin 3 - 5 cm.  riippuen pionilajikkeesta. 

Helpointa on tietenkin istuttaa pottitaimet . Mutta kun näitä vanhoja lajikkeita on minulla ollut mahdollista saada suoraan vanhoista puutarhoista . Luin juuri että istutusväli olisi 50 cm. Minulla on kyllä nyt pidempi  jotenkin tuntuu,  että onkohan liian tiheään jos laittaa väleiksi  50 cm. Miten pitkät välit olette te laittaneet ? 

Taakse istutin kuusi kappaletta tummansinistä ukonhattua . Ja aiemmin istutettujen vuorikaunokkien eteen istutin kahdeksan erivärisiä tummia päivänliljoja. Vielä pitäisi tuijia istuttaa lisää. On tämä yhtä palapeliä . Saa nähdä lopputulosta. Koskaan uuden penkin tekeminen ja kasvien valinta ei onnistu kerralla. Mutta toivottavasti pionit onnistun istuttamaan kerralla kunnolla.

Pihassa  Luhtaesikot ( sieboldii )  jatkavat kukintaansa . Osa esikkolajeista ovat jo lakastuneet . Tämä esikkolaji lisääntyy mukavasti. Siinä on kivat vaaleanvihreät ryppyiset lehdet. 

Näitä kevätesikot  olen yrittänyt lisätä tuomalla rivarinpihalta itäneitä alkuja mökille. Nämäkin ovat täydessä kukinnassa. Isossa ryhmässä ne ovat aika mukavan näköisiä. 

Ruusujuuret  (Rhodiola rosea)  ovat minusta nyt parhaimmillaan .

Pohjolan ruusujuureksi myös nimitetään .

Ruusujuuri kasvaa luonnonvaraisena mm. Siperiassa ja pohjolan tunturialueilla. Suomessa ruusujuurta kasvaa Kilpisjärvellä ja Enontekiöllä sekä harvinaisemmin myös Kittilän ja Inarin tunturialueilla. Sitä viljellään luontaistuotantoon .  Pohjoismaiden suurin ruusujuuri viljelmä  sijaitsee Rovaniemellä. Kasvi imee voimansa yöttömän yön auringosta ja vahvistuu kylmästä.

Tässä vähän toisenlainen versio. Idänruusujuuri (  Rhodiola Kirilowii ) Pienihän se vielä on ja minusta aika hidaskasvuinen kuten Ruusujuuret yleensäkin. 

Tässä viimeisenä kuvana rivarin puistossa vanha omenapuu kukassa .

Mutta tällaista tällä kertaa.