Kuka tunnistaa laukkani ja Tuoksukuusaman vinous askarruttaa.

Hei kuka tunnistaa minun laukkani?   Multaa ja mukuloita blogissa piparminttu oli ostanut itselleen vaarinlaukan luulin jo löytäneeni yhdelle omalleni nimen. Mutta ei taida olla. Vai onko? 

Se ei kerinnyt tänä vuonna kukkivana kuvaan , mutta laitan viimevuotisen.

Se on otettu 24. 9. 17.

Tässä on toinen nimetön .

Tässä se on kukkivana siinä on vähän kuin kielon lehdet. 

Edessä joku muu onkohan valkosipuli? 

Näitä ukkolaukan sipuleita ostin 60 kpl laitan ne samaan ryhmään .

Minä ajattelin tänä syksynä vähän panostaa myös sipuleihin .

Saimme anopilta tuoksukuusaman pienen alun nyt se on kasvanut jo aika lailla. Mutta tänä vuonna huomasin että se on kasvanut vähän vinoon. Pitää laittaa se vetoon toiseen suuntaan langan avulla. Ei viitsisi kaivaa sitä ylös ja istuttaa uudelleen kokeillaan ensin tätä konstia . Koska kun se kasvaa vielä suuremmaksi vinous voi olla huono asia. 

Kuusaman kukinta aikana ei tullut kuvattua kuin tämän yhden kuvan verran.

Punalehtinen rentoakankaali alapuolella on alkanut voimaan paremmin kun on saanut vettä. Se oli tässä jossain vaiheessa todella huonon näköinen eikä kukintaa juuri ollut. 

Keskuspenkissä olen alkanut siirtää toista rentoakankaalia muualle ja olen saanut sitä lahjoutettua jo jonkin verran hyvään kotiin. Täällä olisi sitä vielä jos jotakin kiinnostaa. Katajat ovat edelleen osittain ruskeita . Pitää antaa vielä havubalsamia ainakin kerran. On minusta siitä ollut apua, tuijat ja kartiokuuset on paremman näköisiä. Saa nähdä miten tämän sinikynäkatajan käy ensikeväänä .

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Valkoinen sinisarja ja yhden penkin pionien ja muidenkin perennojen istutusta.

Madeiralta joitakin vuosia sitten ostettu valkoinen sinisarja kukkii toisen kerran nyt kahdella kukalla. Johtuneeko lämpimästä kesästä vai mistä koska välivuosiakin oli. 

Satoi juuri ennen kuvan ottoa .

Mutta nyt yhden penkin uudistukseen. Palataan kuitenkin ensin alkuun Tästä se lähti. 

18. 4. 15. 

Penkin reunat on tehty puusta ja alle olen laittanut kankaan ettei puu ole kosketuksessa suoraan maahan  jos ne vaikka kestäisivät vähän paremmin. 

Koivu kaadettiin myöhemmin samalla kuin useita muitakin puita .

26.6.17.

Saimme apua puiden kantojen poistoon. Penkin vasemmanlaidan jouduin poistamaan kasveista ennen kannon kaivuuta. 

19.7.17.

Penkin oikeassa päässä kasvoi runsaasti nauhuksia ja pikkusydäntä, hopeahärkkiä ja saksankurjenmiekkoja. Nauhukset lahjoitin hyvään kotiin. Näin sain myös tilaa taakse tuleville tuijille. 

Vasemman laidan penkistä peitimme pressulla .

30.9.17.

Ostin halvalla seitsemän tuijaa jotka istutin paikalleen samana viikonloppuna .

1. 10. 17.

Tuijat oli istutettu ja penkki oli valmis ottamaan vastaan loppusyksyn ja talven. 

18. 11. 17.

Penkin oikeaan päähän jäi vielä joitakin kasveja odottamaan seuraavaa vuotta ja siirtoa. 

11.7.18.  keskiviikkona jäimme mökille yöksi ja minä aloitin ensimmäisten pionien siirron. Penkki ei ole aivan symmetrinen mutta halusin pionien olevan rivissä. Ajattelin että yhteistuenta myöhemmin olisi helpompaa .

Laitoin molempiin penkin päihin kepit ja viritin narun. Tapitin penkin niin että siihen tulisi kymmenen pionia. Väreinä on joka toinen vaaleanpunainen ja valkoinen . 

Penkki sai myös reunat eteen. Puiden alla on myös kangas suojana .

Osa penkin reunoista on kestänyt jo kolme vuotta .

Tuijien väliin taakse olen istuttanut samanlaista sinistä iiristä. Kahdesta viimeisestä välistä vielä puuttuu . Istutan ne myöhemmin . Sitten tuijien eteen tulee erivärisiä saksankurjenmiekkoja. Kuitenkin niin että niitä olisi useampi samaa väriä . 

Pionien eteen olen istuttanut  keskelle vaaleanpunaista pikkusydäntä sen vasemmalle puolelle taas saksankurjenmiekkoja mutta nyt matalia. 

Pionien varret leikkasin lyhyeksi jotta ei turhaan voimia kulu muutakuin juurtumiselle. 

Takana näkyvään alulla olevaan penkkiin olen myös istuttanut jo nyt 19 pionia, mutta se on sitten toinen juttu. Palataan siihen myöhemmin. 

Tervetuloa uudet lukijat .

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Siementen keräystä ja Rääkkylän kukkakuhhaus

Olen pitkin kesää keräillyt perennojen siemeniä sitä silmälläpitäen että jos saataisiin nyt syksyllä siemenkirje kiertämään . Syksyn istutuksissa on se hyöty että kun ne istuttaa nyt maahan ne saavat automaattisesti kylmäkäsittelyn. Siemenet voi myös istuttaa purkkeihin mitkä kaivaa maahan . Näin voi hyödyntää olemassa olevia kukkapenkkejä. Jos on perennapenkissä aukkoja niihin voi kaivaa purkeille kevääseen saakka paikan ja ne löytyvät sieltä mukavasti . Olen itse kerännyt siemenet erikokoisiin paperipusseihin mitkä taas on ollut säilytyksessä suuressa lasimaljassa. Pidemmät siemenkukkavanat olen leikannut vain poikki ja laittanut ylösalaisin pussiin  ja nimi pussin päälle. 

Vielä en ole siemeniä putsannut mutta esittelen tässä mitä laitan kiertämään jos kirje toteutuu ja siemeniä on. 

Kirjavalehtisenä sinilatva .

Nömmkann Androsace Sempervivoides. 

Parvitulppaani. 

Balkaninvuokko. 

Palloesikko .

Parvitulppaani. 

Rikko. 

Tarhakylmänkukka. 

Alppiasteri. 

Osa on vielä keräämättä .


Punahattu.

Iris? 

Samoin nimi kadoksissa.

Kävimme myös Rääkkylän kaksipäiväisessä kukkakuhhauksessa samalla kun olimme mummon luona ( miehen äidin)  Tohmajärvellä . Mummo osti sieltä yhden kimpun kukkia itsepoimittuna maksoi 12 e 25 kukkaa. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Pelargonian tarina, liköörin valmistusta, ja vanhaa Iittalaa.

Tämän pelakuun ostimme noin kymmenen vuotta sitten Somerolta. Nuorin poikamme oli siellä seiväsleirillä ja siellä käydessä tämä ja kaksi muuta matkasi mukanamme kotiin. Tämän yhden minä säästin ja se oli  ensin muutamat talvet anopin kellarissa ja sitten myöhemmin meillä täällä  mökillä noin kymmenessä asteessa. Hyvin se on täälläkin talven yli mennyt. 

Olemme nimittäneet sen " vanhaksi rouvaksi " sen pitkän iän takia .  Se on tänä vuonna lämpimän kesän vuoksi hyvässä hapessa. Ennen mökkiä se oli kesät rivarinlasituksen sisällä . Siitä se piti eritoten , oli lämmin ja ei tuullut. 

Sittemmin se on ollut mökillä ulkona kesät ja siitä se ei ole pitänyt ollenkaan .

No kesät on ollut vähän sitä sun tätä . 

Nämä puukukkalaatikot vaihtuu vähän erivärisiin  jotka toteutetaan rakennustyömaalta jääneistä aineista . Mutta tällähetkellä myös ruotekukka viihtyy hyvin ruskeassakin laatikossa .

Tämän kaluston saimme pelastettua joutumasta nuotioon. Entinen työkaverini oli tästä luopumassa joten me saimme oivan kalustuksen vuosiksi eteenpäin. 

Tässä taas pätee lausahdus. Toisen romu on toisen aarre. 

Tämä kalusto oli meistä aika hyvin tehty , kestämään vähän pidempäänkin.
Kävin kuvaamassa nämä muutamat kuvat juuri sateen jälkeen joten puupinta on sateesta tumma ja kiiltävä. Luitte muuten ihan oikein   - sateen jälkeen  - . Nyt meillä on satanut aika mukavasti.

Mutta sitten vähän makeampaan aiheeseen eli liköörin tekoon . Toteutin sen mustasta viinimarjasta ja toisen karhunvadelmasta ja puutarhavadelmasta. Tein puolesta litrasta toisen ja puolesta toisen . Bongasin Tarun Taikakakut blogin sivuilta tämän ohjeen. 

1 kg  karviaisia
800 g sokeria
1l  kirkasta alkoholia n.40 %


Kaada siivotut karviaiset ja sokeri suureen kannelliseen tölkkiin.
Kaada joukkoon alkoholi, jota tulee olla niin paljon että marjat peittyvät.
Sekoita varovasti ja anna mehustua kylmässä muutaman kuukauden ajan.
Kääntele astiaa viikoittain. Siivilöi marjat pois ja kaada likööri pulloihin.
Ohjeella tulee noin 2 litraa likööriä .
Karviaisissa on päässä se roskatupsu ne kannattaa nyppiä kunnolla marjoista pois ennen likööriin lisäämistä tai sitten pitää siivilöidä lopuksi harsolla tai todella tiheällä siivilällä .

Minä annoin valmistautua kaksi kuukautta .

Kiitos Taru sinulle tästä hyvästä ohjeesta .

Halusin kuvata tämän karhunvadelma /puutarha vadelma liköörin äidiltä jääneistä cocktail laseista. Näistä Tapio Virkkalan suunnitelmista " briljant " laseista ei ole nautittu mitään yli viitenkymmeneen vuoteen. Joten näin sain ne kuvattua vähän kuin varkain teidänkin nähtäviksi.

Tämähän ei ole perinteinen likööri lasi mutta ei ole tämä seuraavakaan mitkä ostin kierrätyskeskuksesta 6 kpl  yhteensä 1e 20 centtiä. Me otamme joskus ruuan päälle tällaisen pienen liköörin joten nämä olivat meille sopivan kokoiset.
Näistä molemmista kokeiluista mustaherukka likööri oli meistä kyllä parempaa. Kokeilun alla on myös kirsikasta tehty versio .

Tervetuloa uudet lukijat .


Mutta tällaista tällä kertaa .