tiistai 13. elokuuta 2019

Harjaneilikat.


Harjaneilikat on ollut minun suosikkejani jo kauan, mutta nyt vasta olen alkanut kasvattamaan niitä. Olen ostanut siemeniä vähän sieltä ja täältä. Se että ne kukkivat vasta seuraavana vuonna istutuksesta antaa jonkinverran haasteita myöskin jatkossa. 


Erilaisia värejä ja muotoja on vaikka kuinka, ne myöskin kukkivat todella kauan.
Kaikkia kukintoja ei tullut edes kuvattua. 




Tässäkin on merkillinen väriyhdistelmä .Yhteen ja samaan kukkaan on pyntätty ainakin neljää väriä.  Kiinnostavaa säilyykö värit entisellään vai muuttuvatko. Hyvä kun on kuvamateriaalia ainakin mihin verrata. 





Tämä väri on minun mieleeni . Siinäkin on kahta eriväriä mutta niin sulassa sovussa että . 





Vielä pitäisi saada vaaleita ja valkoisia sävyjä saa nähdä mistä löytyy . 

Tervetuloa uudet lukijat. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 



sunnuntai 4. elokuuta 2019

Parveke sai lasituksen, pitsiverkon ja minä voittosukat.


Vihdoin ollaan siinä vaiheessa että parveke on saanut lasituksen. Vielä on paljon kesken mutta hyvä alku tämäkin. Vasempaan laitaan missä on pikkutuoli tulee takka se on jo valmiina odottamassa kunnes saadaan seiniin kivilevyt ja sen päälle koristekiviseinä. 


Olin niin innoissani laseista. Ostimme meille uuden mutta käytetyn pohjanmaan kalusteen pöydän 25 e tori. fi stä. ihan kodin läheltä. Minulla on näitä pellavakankaita Türin matkoilta aikoinaan ostettuna valmiina. Leikkasin siitä pöydälle vähän reilunkokoisen liinan ja neulon ne päät sitten ensipesun jälkeen kun näen kutistumis prosentin. Pojanpoika on tulossa hoitoon joten tuoli oli myös hänelle valmiina. 


Katto saa jossain vaiheessa villotuksen ,  paneelit sekä valaistuksen. 


Huonekalut saavat uuden värin tämän lipaston maalaan koska siinä on kolo oikeanpuoleisessa ovessa ja muutenkin haluan sen toiseen kuosiin. Ovet ei vielä pysy kunnolla kiinni pitää laittaa pieni pahvinpalanen että se pysyy. Yritämme hankkia siihen uudet avaimet rakennusapteekista. Toivottavasti onnistuu. Pikkusohvan käsinojat saavat myös uuden värin. Samoin tuolit ja seinä. Maalaamista riittää ja se ei ole ollenkaan minun juttuni mutta yritän aloittaa ainakin tämän kuun aikana. 



Kalustus yritetään pitämään mahdollisimman vähissä muunmuassa tätä pöytää on helppo siirrellä pikkusohvan ja keinun välillä. 


Ulkoterassilla on kokoa noin 17 neliötä ja se saa myös lasikaiteen jossain vaiheessa. Se yhdistyy senjälkeen mukavasti katettuun terassiin ja kokoa on silloin yhteensä melkein 40 neliön verran. 






Sisällä terassille tultaessa on myös noin 13 neliön verran tilaa sekä portaat. 


Lasituksessa on kevyet lukot sisäpuolella jokaisessa reunassa. Kätevää. Tappi reikä systeemi. 




Kristiina K blogista kopioin mainion hyttysverkko idean . Hänellä oli ikkunassa pitsiverhosta tehty hyttysverkko. Minä suunnittelin ja mies toteutti tekemällä kehikot. 


Verho laitetaan lasien sivurautojen väliin. Ja tuetaan lasilla. 


Haastavaa oli löytää tarpeeksi tiheää pitsiverhoa missä ei ole suuria reikiä. Toinen on vielä hakusessa. Löysin tämän pitsiverhon kirpparilta 1e hintaan. 


Sain tämän ruusunnuppu belargonian Kronprinsesse  Maryn ystävältä istutin sen altakasteluruukkuun muratin kanssa. Sopii minusta hyvin väreihin. 


Kukkapöytä saa myös uuden värin. 



 Toinen terassin belakuista on "vanharouva"  se saa alleen vanhan Singer ompelukoneen alustan. 



Onnen tyttönä voitin Silmukka soikoon blogista kivasta arvonnasta aivan ihanat ohuesta langasta tehdyt sukat. 




Aivan ihana kantapään kuvio ja mukava kavennus kärjessä. 






Ihanan kortin olit liittänyt mukaan tämä oli sielulle ja sydämelle balsamia. 
Muistan sinua aina lämmöllä kun näitä käytän. Ihanan ohuesta langasta olet viitsinyt nämä tikuttaa. Tällaisia ohuita olen kaivannut vanhojen tilalle mitkä on moneen kertaan parsittu. Kiitos vielä kerran. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 




maanantai 29. heinäkuuta 2019

Mökin rinteiden kitkemistä.


Tänä vuonna on ollut hankalaa saada aikaa ja haluja rinteiden kitkemiseen . Meillä kun niitä on tosi paljon ja niissä kasvaa runsaasti metsäkortetta. Sen siitä saa kun yrittää valloittaa metsää osaksi puutarhaa. Olen yleensä saanut ne hoidettua heti kesäkuun loppuun mennessä, mutta nyt ne on vieläkin kesken. 


Käytän apuna vanhoja tikapuita nekin alkaa kyllä olla korjauksen tarpeessa. Mies siirtää niitä sitämukaa kun minä olen saanut kortteet muovilaatikkoon. Se pysyy paremmin pystyssä rinteessä kuin sanko. Akalla sensiaan on välillä vaikeuksia sen pystyssä pysymisen kanssa. Minua on vaivannut asentohuimaus viimeaikoina taas. 


Rinteessä kasvaa paljon tuoksukurjenpolvea. Verikurjenpolvea on myös jonkinverran ja alapäässä ylärinnettä monenlaista matalampaa kukkivaa . Tänävuonna ne kukkivat suurinosa kortteen seassa. 


Alapuolesta tulee nupittyä rikkoja vähän mennen tullen kulkiessa  kun ei tarvitse tikkaita. 




Yläpuolen rinteestä joudun kurkottelemaan ihan ylhäältä alaspäin kun tikkaat ei sinne yltää. Kyllä tuntuu pohkeissa ja jalkaterissä samaten jalkapohjissa kun näitä kitkee. Mutta milloin näitä lihaksia sitten harjoittaisin. 😀. 







Alapuolella polkua on nousultaan pienempi rinne minkä juuri ja juuri pystyn kitkemään ilman tikkaita. Siinä kasvaa paljon pensaita, angervoja ja maanpeitekasveja kuunliljarivistön lisäksi. 




Minä annan kuunliljojen kukkia ne on aika kauniit kun niitä on paljon. 









Vielä pitäisi saada jostain energiaa näiden kitkemisten loppuun viemiseen. Nyt on ollut niin kuumia päiviä että ne on jälleen siirtynyt. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Satoa


Mansikkamaa on antanut satonsa. Sato ei ollut mikään kehuttava mutta kun sitä vertasi edelliseen vuoteen olihan se huomattavasti parempi. Kahtena kovana talvena menetimme mansikantaimia ihan hirveästi.. Viime talvi oli suotuisa ja syksyllä istutetut uudet noin 30 kpl tainta tuottivat ihan mukavasti mutta osa jäljellä olevista vanhoista taimista kuivui alkukesän kuivuudessa . Nyt uusimme syksyllä loputkin vanhat taimet ja laitamme olkikatteen jos mahdollista mansikkakankaan tilalle. Jos se pitäisi paremmin kosteuden ,  meidän maamme on aika hiekkapitoinen ja vettä läpäisevä. 




Tässä kehikot mansikkamaan päältä  palautetaan paikoilleen tallinseinälle odottamaan ensikautta. Nyt pitää paneutua uusien taimien katseluun. Viime vuonna ostimme kaikki 30  kpl bounty  lajiketta. Se oli kyllä suurta ja makeaa mansikkaa. Nyt tekisi mieli kokeilla jotain muuta lopuille. Onkohan teillä mitään ehdotuksia ja kokemuksia? Muutamia polkan taimia on myöskin hyvässä hapessa.


Tällä seinustalla säilytämme kehikot seuraavaan satokauteen.





Vadelmasato on meneillään  ja saa nähdä mitä tulee.  Tällähetkellä näyttää aika kuivan näköiseltä vaikka vettä onkin saatu muutaman kerran  aika reilustikkin. Laitoin keväällä niille voimaksi lehmänlantaa ja uutta multaa päälle sekä karikkeen. Vartijoitakin kyhättiin puutarhaan muutama kappale vartioimaan satoa. Viime vuonna vadelmasadon vei mehiläiset kokonaan. Jos näin käy tänäkin vuonna ei tämä vartija pysty sitä estämään. 


Punaherukat ja mustaherukat kypsyvät oman vartijansa suojissa ja olen kerännytkin jo niitä jonkinverran. 


Samoin kirsikoita on muutamia jo syötykin ja kohta ne ovat kerättävissä mutta tänä vuonna ei sato päätä huimaa. Vartijalla taitaa olla tänä vuonna helppo kesä. 


Omenapuu valkeakuulas on tullut tiensä päähän. Tien mikä loppui ennenkuin kerkesi edes satoa kunnolla antamaan. Viimevuonna siinä oli kyllä jonkinverran hedelmiä mutta olivat syömäkelvottomia pihlajakoin takia. Edellisenä vuonna söimme muutamia ja hyviä olivat joten harmi tämä menetys. Myyrät tekivät selvää jälkeä. 



Mutta tällaista tällä kertaa.