Kastekukat.

Pojantyttären kastetilaisuuteen me huolehdimme kukkapuolen. 

Tilasin paikallisesta kukkakaupasta nämä ihanuudet kastepöytään. 

Kranssi oli koottu sieneen korkean lasimaljan päälle ja kastemaljana 

toimi poikien kastemalja. 

Kuvat on otettu meidän kotoonta nopeasti ennen tilaisuuteen lähtöä. 

Itse tein nämä kaksi muuta asetelmaa tarjoulupöytää ja kahvipöytää koristamaan  . 

Mutta tällaista kukkatarjontaa tällä kertaa 

Rivarin rinne.

Nyt  talon päätyrinteessä on ollut kukkia oikein kunnolla. 

Mutta toki aukkopaikkojakin vielä löytyy. Osa penkistä on nurmikon ja kukkapenkin rajaa ja se on ollut vähän hankalaa pitää kunnossa. Pitäisi paneutua siihen kanttausraudan saloihin. 

Osa joskus istuttamista perennoista on melkein hävinnyt ja jotkut vieneet sen tilan mutta en ole viitsinyt puuttua tähän asiaan. Tästä reunasta kuoli talvenaikana  melkein kokonaan meirami...  yllätys kuitenkin. 

Punainen bellis on onneksi viihtynyt hyvin ja lisääntyy mukavasti. 

Nyt  9.6 2019. 

Lisää kukintaa. 

Aidanteen vieressä jaloangervot huomasin on kärsinyt veden puutteesta. Aivan liian kuuma paikka niille. Parhaiten on menestynyt halvat Lidlistä ostamat ruusut. Tämän ei pitänyt olla kuitenkaan keltainen vaan valkoinen kuin kaverinsa. 

Tässä etualalla olevat verikurjenpolvet on kasvanut ilmeisesti siemenestä. Olen yrittänyt niitä nyhtää pois mutta en ole saanut juurineen ilmeisesti kun joka vuosi ilmestyvät. Nyt luovutin  tänä keväänä. Yksi on kasvanut melkein portaiden päälle mitkä kaipaisi vähän esilletuloa sekä korjaamista. 

Ryreeniaidan ja penkin väliseen sepelimurske alueeseen on levinnyt kaikenlaista kukkaa ja alkua koko ajan , osan kaivan ylös ja heitän pois, osan istutan takaisin penkkiin. 

Tässä esimerkiksi kultakaaren ja esikon alkuja. 

Kilkkaa pienempi kukkasta ja vaaleanpunaista väriltään. 

Mehitähtiä erilaisia. 

Mutta tällaista tällä kertaa.

Pionipenkkien päivitystä.

Minullahan on kaksi isoa pionipenkkiä mihin istutin viime syksynä kuten olen jo kirjoitellutkin yhteensä noin kolmekymmentä pionia. Kaikki ovat selvinneet talvesta loistavasti . 

Tähän penkkiin istutin myös syksyllä jokaisen tuijan väliin samanväristä vaaleansinistä iiristä. 

Penkki on istutusten kohdalta vielä keskeneräinen ja ehkä joitain siirtoja tulee syksyllä. Mutta kaikki iirikset ja kurjenmiekat kyllä jäävät paikoilleen toistaiseksi ainakin. Niitä on itseasiassa kolmessakin rivissä pionien edessä yksi ja kaksi riviä takana. Kukintaa ei tule kaikista  tänä vuonna johtuen siirroista. 

31.5 2019.

4 . 6. 2019. 

Tässähän piti olla jokatoinen pioni vaaleanpunaista ja valkoista se että mitä ne loppupeleissä sitten on jää nähtäväksi. Muutamissa on nuppua näkyvissä joissakin ei mitään. Pionien väleihin on istutukset miettimättä. Ajattelin jotain maanpeite juttuja. 

Tämä toinen kaareva majakkapenkki on vielä keskeneräisempi. Tässä rivissä kasvaa keskellä kymmenen pionia. Eturivissä pionien edessä vuohenjuurta molemmissa päissä ja niiden edessä esikkoa toisessa päässä pihaesikoa ja toisessa minkä nimeä en tiedä. Keskellä edessä on mätäskurjenmiekkaa iris graminea. Takana sekalainen seurakunta esikkoja. Etuosa kattotiilireunasta on edelleen viimeistelyä vailla. 

Tämä on otettu 19.6. 2017.

Iris graminea mätäskurjenmiekka.

Pionien väleissä laajemminkin on istutettu aivan matalaa tummaa iiristä mikä kukki aika vaatimattomasti tänä vuonna syksyisen siirron takia. Nyt myös Iris graminean juurella. 

Nyt 31.5.  on kaikki hyvässä kasvussa osa esikoista tosin kukkinut. 

Penkki jatkuu oikealle kahdeksan pionin istutuksella, niiden takana on tuuheita sinisiä ukonhattuja . Lisään niitäkin  poistettujen vuorikaunokkien paikalle ja kenties tulee vielä yksi pioni kunhan se on ensin kukkinut. Reunojen teko on tässä kohtaa jäänyt odottamaan syksyä samoin muu istutus. Pionien eteen tulee edelleenkin esikkoa mutta mitä tulee niiden väleihin on vielä hakusessa. Kuitenkin tarpeita on että ostaa ei tarvitse. 

Penkki jatkuu keskeneräisenä reunojen ja istutuksien osalta. Nyt siinä on punaista päivänliljaa ja ritarinkannusta. 

Penkin keskiosiota on hankalaa vielä esitellä niin pahasti se on kesken. 

Mutta tällaista tällä kertaa.

Parsan kanssa hivistelyä ja kirpparilla käyntiä.

Parsaa meillä on runsaasti. Aikoinaan istutettiin muistaakseni 24 juurakkoa. Siitä taitaa olla kuusi vuotta. Satoa ollaan saatu jo muutama vuosi mukavasti. Ollaan joka viikko syöty ihan runsaasti milloin mitenkin valmistettuna. Ehkä eniten käytämme reseptiä missä keitetään ensin kananmunat ja ne pilkotaan pannulle runsaan voin ja persiljan kanssa. Hieman suolaa joukkoon. Lämpimänä keitettyjen parsojen päälle. 

Joku viisas on sanonut että parsa ei odota meitä vaan me odotamme parsaa.

Sen keittäminen on tarkkaa puuhaa isäntä katsoo sen oikein kellolla ja me odotamme

Keittäminen tapahtuu siihen varatulla parsakattilalla, siinä parsat asetetaan kattilan sisällä olevaan kehikkoon nuput jää keitinveden yläpuolelle. Keitin on nyt mökillä joten sen kuvaaminen jäi .
Näinvalmistetun parsan nautimme aina alkupalaksi  kuivan valkoviinin kanssa.

Ollaan myös grillattu pekonilla ja ilman. Ensimmäisen kerran tein myös parsa, juusto sosekeittoa. Sekin oli tosi hyvää. Satoa kerätään juhannukseen saakka ja senjälkeen annetaan juurakoiden vahvistua ja varsien kasvaa. Kasvukautena se voi kasvaa jopa kymmenen senttiä vuorokaudessa.

Mutta vielä on aikaa nauttia monta parsanippua. Onko jollain jotain omaa ihanaa ohjetta. Mielelläni kuulisin siitä.

Kävin myös kirpparilla Joensuussa käydessämme ja löysin Peuhu kumisaappaat pojanpojalle hintaan 2.50 e. Me varaamme tänne kotiin ja etenkin mökille omia varusteita niin heidän ei tarvitse aina omia mukana raahata.

Joensuun kierrätyskeskuksesta löysin myös kaksi kauhaa yhteishintaan 40 senttiä. Minulla on ennestään samanlaisia yksi kappale kotona, nämä ajattelin viedä mökille.
Pidän siitä että näissä on pitkä varsi ja siinä koukku minkä ansiosta sen voi pitää kannun tai kattilan reunalla ja pesä on tarpeeksi pieni kastikkeelle tai ohuelle mehukeitolle. Pesä on myös juuri sopiva mukiin tai lasiin.

Tervetuloa uudet lukijat.


Mutta tällaista tällä kertaa.

Tarhakylmänkukat ja kasvulaatikoiden lisäämistä.

Mökillä oli puhjennut kukkaan vaikka mitä.  Minulla on muunmuassa  kolmea erilaista ja väristä tarhakylmänkukkaa , ensimmäisenä kukkii valkoinen . Tai aloittaako se ensimmäisenä kukinnan mutta minusta sen kukinta on lyhyempi kuin muiden . Sen kukinta on lopuillaan kuin muut on vielä parhaimmillaan. Olen keväällä lisännyt näistä kahta väriä siemenistä mutta ne ovat myös itse kylväytyneet aika mukavasti. Punaista olisi vielä hakusessa. 

Tässä penkissä voikukkien seassa huomasin pienen alun joka jopa kukki yhdellä kukalla. Samalla huomasin että pieniä alkuja oli useampia ympäristössä. Olimme Pohjois -Karjalassa anoppia auttamassa keväänpuuhissa joten omat penkit ja istutukset on vähän vaiheessa. Ja silloinkin kun on ollut aikaa olen keskittynyt nyt puutarhan puolelle. Ja onhan voikukkakin kaunis ja sinnikäs kukkija . 😂. 

Nämä kylmäkukat on samanlaisia ja ovat ihan lähekkäin mutta silti toinen puska on vasta kukinnan alussa kun toinen on taas täydessä tulituksessa. 

Nytkin  25. 5 kukintaa on vielä reilusti. Vaikka uusinta kuvaa ei tullut kuvattua kun satoi todella paljon. 

Tämä samassa penkissä on väriltään melko samanvärinen puska mutta kukan terälehdet on enemmän ripsuiset. 

Mansikkamaan takaantahan poistimme pensasmustikat ja teimme niille sen oman laatikon. 

Nyt 25. 5. laitoimme muutamia uusia kasvulavoja ja tarkoitus olisi vielä niitä lisätä. Mutta kaulukset pääsi loppumaan ja tätäkin kuvatessa satoi aivan riittävästi. Täällä on satanut kahtena päivänä sade alkoi lauantaina eli juuri senajan mitä mökillä olimme. Tulimme suoraan mummon luota mökille perjantai illalla.
Mansikkamaa oli alkanut kukinnan muutamalla kukalla.

Kukkapenkki kierroksella huomasin tämän esikon . 

Tämä esikko on viimeisimpiä ostoksia Türistä . Se on nyt vähän huonossa paikassa siirrän sen kukinnan jälkeen . Kukatkin on aika pieniä. Nimi on hukassa kuten useimmilla minun perennoillani. 

Mutta tällaista tällä kertaa.