perjantai 24. tammikuuta 2020

Verhojen ompeluun vinkkejä.


Ostin tässä kuten jo aiemmin postasinkin yhdestä konkurssimyymälästä paljon kankaita ja muutaman kangasrullankin , ei nyt ihan kokonaista mutta reilusti niissä oli vielä kangasta jäljellä . Tein  nyt vuorostaan keittiön verhot sekä pöytäliinan  . 


Vähän tummalta kangas näyttää kuvassa . Ommeltuani nyt nämä sain yhtäläisen kokonaisuuden ruokahuoneessa olevaan samanlaiseen pöytäliinaan ja yksivärisiin verhoihin josta jo postasinkin . 




Tälläkertaa en ommellut painoja alareunaan koska verhot olivat senverran tanakampaa kangasta ja laskeutuivat ilmankin mukavasti  . 




Olen tehnyt tästä samasta aiheesta joskus postauksen käyttäen kahta erilaista tankoa esimerkkinä mutta nyt kuitenkin ajattelin  keskittyä tähän yhteen . 

On ihmisiä ketkä eivät ole koskaan ommelleet itse verhoja alusta pitäen vaan ovat joko teettänyt tämän työn muualla tai ostaneet valmisverhoja  joten päätin nyt uusia  postauksen . 
Ensin leikataan reunahulpio pois pitkiltä sivuilta . Tämä siksi että se ei alkaisi kiristämään tai vetämään kangasta ainakaan siinä vaiheessa kun sitä pesee ensimmäisen kerran . Minulla on myös sellainen tapa että merkkaan jokaisen verhon joko ylälaidasta tai alalaidasta esimerkiksi hakaneulalla . Joskus on hankalaa  kankaan kuvion takia huomata jälkeenpäin kumpi on yläpuoli ja kumpi alapuoli , kankaassa voi samanlaisia kuvioita mennä molempiin suuntiin   ja joskus  minulla on viisikin samanlaista verhoa työn alla joten tämä helpottaa jatkoa ajatellen  . Nämä leikatut reunat käytän puutarhassa esim  . vadelmien tukemiseen . 


Minä itse silitän ensin kaikki saumat ennen ompelua... koska minusta se vain on helpompaa saada tasainen reuna tai käännös  ja senjälkeen ompelu käy leikiten  . 


Ja vielä kerran .  


Yläkäännökseen minä ompelen aina rypytysnauhan . Niitä on ihan kankaisia metritavarana myytäviä . On vähän jäykempää ja ohuempaa .


Nyt minulla oli kotona tätä vähän jäykempää sopivasti juuri kahteen verhoon  joten käytin tämän  . Tähän olisi kyllä riittänyt ohuempikin koska kangas itsessään oli aika tukevaa  . On myös oltava tarkkana että ompelee nauhan oikeinpäin eli lenkit pitää olla päällä . 


Sitten rypytetään siihen kokoon kuin verhon halutaan leveydeltään olevan . 
Senjälkeen pujotetaan muoviset kiinnityslenkit  . 


Sitten vain verhot paikoilleen . 





Miten on ompeletko itse verhosi vai miten teillä ❓




Mutta tällaista tällä kertaa . 





tiistai 21. tammikuuta 2020

70% aleostokset.


Nyt alkaa viimeiset alet puree jo meikäläiseenkin . Ostimme uusia lyhtyjä peräti viisikappaletta  nyt nämä kolme tässä esittelyssä .  Kaksi näistä aiomme viedä haudoille. Siellä olevat on jo ruosteisia ja lasikin on irronnut yhdestä . Ja mikä minusta  oli huonoa että niissä ei ollut kunnon hattua , joskus kynttilät oli sammunut kun oli satanut sisälle . Näissä on reilumman kokoinen hattu ja lyhtykin on vähän tilavampi sisätiloistaan  näissä on reilusti tilaa 92 tuntia palaville kynttilöille. Maassa oleva koukku mihin nämä ripustamme on vielä kunnossa , joten muutaman vuoden taas mennään eteenpäin. 




Yhden jätän mökille. Tässä mallissa oli mukavasti koukkukin katossa mihin on hyvä saada kiinnitettyä esim . ledivalot. 



Sitten vielä tuli kärryihin kaksi pakettia näitä valosarjoja . Tässä paketissa on kymmenen lamppua kussakin ja johtoa mukavasti vähän yli viisimetriä . 
Nämä on myös ledilappuja joten sähköä kuluu vähän  . 




Nämä on tarkoitus saada mökin lasituksen yhteyteen johonkin . Aika näyttää, ehkä sitten ensi syksynä esittelen nämä uudestaan kiinnitettynä  . 



Toivoisin että uudet lukijat ilmoittaisi liittymisestään ja mistä blogista ovat. On todella hankalaa joskus saada se selville että pääsisi vuorostaan heidän blogiin tutustumaan.


Tervetuloa uudet lukijat.



Mutta tällaista tällä kertaa. 



perjantai 17. tammikuuta 2020

Minä puutarhurina.


Sain Kivisen Vilman pihalla blogista haasteen otsikolla minä puutarhurina. Hän laittoi sen myös itse alulle. Siinä hän  kertoo vapaamuotoisesti itsestään puutarhurina ja näin hän toivoo haasteen jatkuvankin vapaamuotoisessa muodossa. 


Asun kaksikerroksisessa rivitalossa. Kun muutimme tähän heräsi minussa valtava halu puutarhanhoitoon. 




Minun isäni oli jonkinlainen itseoppinut puutarhuri  hän teki toisille puutarhoja , vesiallasjuttuja ja jalosti omenapuita . Koskaan hän ei kerkinyt oppejaan minuun siirtämään  ,  verenperinnön kautta varmaan jonkinverran. 



Istutin niinpaljon kukkia ja puita kuin se oli mahdollista rivitalon päätyasunnon puitteissa mahdollista. 




Olen kaupunkilaistyttö enkä voisi kuvitella asuvani maaseudulla vakituiseen missä ei olisi arjessa palveluita lähellä . Mutta toinenpuoli minussa kaipaa maaseudun rauhaan missä ei olisi autojen ja elämisen ääniä. 


Toinen minäni on aina haaveillut omasta pihasta missä olisi paljon omenapuita ja isoja kukkapenkkejä. 




Olen aina valmistanut ruokani itse   käyttänyt eineksiä vain harvoin ja tietäen mitä syön joten unelma myös omasta hyötypuutarhasta alkoi elää yhä voimakkaammin , jossain maaseudun rauhassa kenties....... 




Ostimme.... kuivanmaan mökin noin 4300 neliötä ja nämä maalaismaisemat alkoivat käydä tutuiksi. Kävimme viikolla ja joka viikonloppu , myös lomat vietimme täällä . Taakse jäi salit ,  kävely ja juoksulenkit pururadalla  ne vaihtuivat toisenlaisiin pungerruksiin. 




Ja niin sain yhtäkkiä ulkovalaistus sähkökaapeleiden kaivuun yhteydessä yhden unelmistani  ,  tämän 48 metriä pitkän perennapenkin josta olenkin jo postanut aiemmin  ja muutaman vähän pienemmän lisäksi ja kaikki YHTENÄ päivänä. 🤗. Olikohan tämä kerralla vähän liikaa ❓Mitä niihin istuttaa..... laitoin sanan kiertämään tuttujen kesken ja niin alkoi perennaa tulla. Liotin niitä ensin suurissa saaveissa rivarinpihalla kaikesta mullasta  jos vaikka olisi kotiloita , meillä mökillä kun niitä ei ole mutta rivarinpihalla kyllä . Perennoja tuli todella paljon joka puolelta. Kampaajanikin antoi muutaman mustan jätesäkillisen . Työkaverit , ystävät ja tutut ja tuttujen tutut olivat anteliaalla päällä kaikki . Syksyllä alkoi tuntua jo siltä että nyt riittää....... ainakin tältä vuodelta. Mutta olihan pää aukaistu penkkien osalta. 


Näyttää jo paremmalta  ,  haluan penkkieni olevan kasvien peitossa. Rikkaruohojen kitkeminen on perus kauraa samoin kastelu. 




Teimme aluksi viikonloppuna seitsemän tunnin työpäiviä mies mökkiä laittamalla minä puutarhassa ja pihassa . Kaikki kesälomat ja viikonloput alussa meni pitkien päivien vierähtäessä toinen toistaan. Mitä nyt käytiin kesälomalla miehen kotona auttamassa viikon samoissa hommissa. 😰. Joku sanoisi että ei mun juttu , okei..... mutta minun juttuni tämä oli mitä suuremmassa määrin. 


Sama paikka  myöhemmin. 




Sama myöhemmin.


Niinsanotusti puutarhurin hommiin kuuluu paljon muutakin kuin perennat ja hyötykasvit , ainakin minun puutarhuriminääni . 
Kevättalvisin teimme puusavottaa kahtena vuonna peräkkäin niin paljon että alkoi todella maistua puulta. 




Alkoi tulla erikokoisia ja näköisiä puukasoja pitkin tonttia. 






Myös valmiita pinoja. Näitä minä rakastan ❤. Niissä on jotain sellaista mitä ei voi oikein selittää ne on rakkaudella tehtyjä. Kiinnitän aina ihmisten pihoissa oleviin puupinoihin huomion. Ihailen siistejä pinoja tai tapaa millä ne on pinottu. 


Lapio, kuokka ,  talikko ja kottikärryt pysyy myös tämän puutarhurin kädessä hyvin . Halusin itselleni parsapenkin ja sellaisen myös tein itselleni talikkoa apuna käyttäen . Tein muistaakseni yli kahdeksan metriä pitkän penkin johon istutin Virosta ostamani juurakot. Silloin ei täällä ollut oikein niitä vielä saatavilla ja jos jostain sai ne oli kalliita , ostin 25 juurakkoa. 😁. Myöhemmin luin illalla lehdestä artikkelin parsan viljelystä ja siinä sanottiin että perheen talouteen riittää noin viisi juurakkoa , mistä sitten riittää hyvin kun ne alkaa tuottamaan kunnolla. Katsoin miestä ja sanoin että meniköhän tämä nyt vähän yläfemmaan tämäkin. 


Tässä jotkut kasvaneet jo ylipitkiksi satoa kerätään noin juhannukseen saakka ja senjälkeen annetaan juurakoiden vahvistua ja varsien kasvaa.







Minä taidan olla vähän suuruudenhullu , kun kaiken pitää olla isoa ja paljon.


Vuodet kuluivat ja penkkejä tuli ainavaan lisää samoin pienempää puusavottaa , hyötytarhaa ja mökin laajennusta . Olen oppinut tuunaamaan  , rakentamaan ja korjaamaan . 
Olen alkanut pitämään puutarhablogia olen tutustunut ja tavannut joitakin teitä  jopa henkikohtaisesti . Olen saanut teiltä kaikilta paljon apua ja oppia. Olen ollut halukas oppimaan ja nyt ehkä jopa joitakin omia vinkkejä antamaan . 


Ja näin minusta tuli se puutarhuri mikä nyt olen . 
Me olemme tehneet minut yhdessä. ❤ 



Jos ja kun teet postauksen käy se kirjaamassa Kivisen Vilman blogin Minä puutarhurina kommentti osioon.

Mukaan haastan tähän kivaan ja vapaamuotoiseen haasteeseen seuraavat blogit.



Värvärin pata blogin
Puutarhan lumo blogin
Navettapiian puuhamaa blogin




Mutta tällaista tällä kertaa.







sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Kankaiden ostoa , pyykinpesua ja tahrojen poistoa.


Harmittelin tässä taannoin kun ei missään ole myytävänä kunnon vanhoja ihania pellavaliinoja. Tai kyllä niitä paljon oli myynnissä mutta kaikki olivat liian lyhyitä . Jouluksi sain kuitenkin laitettua tarpeeksi pitkän pellavaliinan omasta komerosta. Nyt joulukukat kun olivat vielä hyvässä hapessa ja uutta pitkää liinaa teki mieleni pöydälle ei auttanut muu kuin lähteä kangasostoksille. Kankaita tulikin sitten ostettua vähän enämpi kerralla. Ostin verhokankaita, näihin tuoleihin uudet päällis kankaat ja useamman liinakankaan . Tässä nyt yksi ensimmäinen liina esittelyvuorossa. 



Liina on nyt valmiiksi ommeltuna noin  2,40 cm pitkä. Kangas on 100 % puuvillaa. 


Jouluiset tulilatvat ovat vasta nyt aukaisseet nuppunsa. 





Uudenvuoden käytön jälkeen pellavaliina näytti toisesta päädystä tällaiselta. Pojanpoika vähän " hutiloi " , mutta minä en siitä liioin välitä vaikka liinat likautuukin , ne on käyttöä varten ostettu ja oikeilla aineilla lähtee aivan puhtaaksi. Oli mansikkaa ja muuta ruokaa tipahdellut. Sappisaippua on hyvä tahroihin . Ensin kostutetaan tahran kohdat ja sitten sappisaippuaa vaikuttamaan muutaman tunnin , senjälkeen käytän näitä seuraavissa kuvissa olevia aineita. Niihin laitan liinan likoamaan yöksi. Sitten 60 asteen pesuun . Joidenkin mielestä varmaan liian paljon työtä yhden liinan kanssa. Mutta loppujen lopuksi itseltä kuluva aika on minimaalinen, liotus sujuu itsestään samoin pesu. 🤗. 



Samalla laitoin yhdeksän pyyheliinaa likoamaan kuusi astiapyyhettä ja kolme käsipyyhettä ja puhdasta tuli. Nämä pyyheliinojen tahrat oli jopa jotkut vanhoja. Joku varmasti ihmettelee näitä pyyheliinojen käyttöä, mutta meillä on paljon astioita joita en halua astiakoneessa pestä joten pyyhittävää on tälläkin saralla.


Samaan liotusveteen laitoin vielä myöhemmin kuusi anopin kutomaa poppana  tablettia ja tahrat ensin sappisaippualla kuten kerroin. Ja silityksen jälkeen melkein kuin uusia. Nämäkin on parisenkymmentä vuotta vanhoja.




Laitoin nämä aineet tänne mitä käytin jos siitä on jollekulle jotain hyötyä. Nämä tepsii ainakin tuoreisiin tahroihin mutta jopa jo vanhoihin. Niinsanotusti vinkkinä. 😀. Minä olin nuoruudessa töissä kemiallisessa pesulassa enkä silloin ollut ollenkaan innostunut tahrojen poistosta ja muusta silitystyöstä. Lieneekö se syy että olen tässä lajissa aika hyvä nykyään ja silitän kaikki vaatteet aina ja tahroja ei minun vaatteista löydy. Minusta vanhakin vaate on melkein kuin uusi kun se on sileä.  Ja tahrojen poistoon on yksityiselläkin  nykyään hyvät aineet. Mutta tässä nämä käyttämäni aineet. 


Tämä taitaa olla jo vanha ulkonäöltään oleva purkki. 



Lisävinkkinä. Näitä samoja käytän mattojen pesuun jos niihin on tullut ikäviä tahroja. Molempia liotus saaviin ja matto sinne. Samassa vedessä voi liottaa useampiakin mattoja. Pianhan se mattojenkin pesu alkaa. Onko teillä jotain omia vinkkejä tahrojen ja pyykinpesuun liittyen?






Mutta tällaista tällä kertaa.