perjantai 13. joulukuuta 2019

Tammipöytä koristeineen ja lyhyeksi jääneet pöytäliinat.


Tässä taas huomattiin että useampi pöytäliina on aivan liian lyhyt tälle meidän massiiviselle tammipöydälle. Pöytä on yhdellä jatkopalalla noin 197cm.
Muutama liina on sellainen mikä täyttää pituuden. Yksi liina on vielä niinkin pitkä mikä täyttää myös toisen jatkopalan kanssa. 


Haluaisin tällaisen toiselta puolelta tummapohjaisen pellavaliinan. Olen kirppareilta ja tori. fi yrittänyt joskus katsella, mutta vielä ei ole onnistanut löytämään niin pitkää.  No tämä ja monet muut kyllä käyvät mökin ruokapöydälle. 


Olemme ostaneet vuosia sitten tämän pöytäkokoinaisuuden osaksi muuta tammikalustoa mikä on meillä ruokahuoneessa. Pöytä on todella painava ja kulkee siksi myös pyörillä ja on jatkettavissa kahdella jatkopalalla kukin on 50 cm leveä. Käytössä on vakitusesti yksi pala. 




Koristeena pöydällä on tälläkertaa vanha ladonseinästä otettu lauta. Tätä samanlaista lautaa meillä on jonkinverran ja sitä on käytetty moneen tarkoitukseen. 


Ostin 9 kpl tällaisia  pattereilla tuiketta antavia ledi lyhtyjä. Neljä valkoista ruokapöydälle ja viisi niemekkeelle jouluruoka tarjoilujen väleihin. Nyt kun pöydässä mukana on kaksi pientä lasta ruokailemassa emme halua käyttää oikeaa tulta. 





Kolme mustaa ja kaksi harmaata. Hyvin niissä on patterit kestäneet vaikka on ollut joka päivä käytössä muutaman tunnin yli viikon ajan. 




Itsenäisyyspäiväksi ostin neljä valkoista tulilatvaa ja muun koristelun hoiti marjakuusen oksat ja luonnonmateriaaleista mustikanvarvut. Joulupöytään tulee todennäköisesti punaiset tulilatvat ja nämä saavat väistyä yläkertaan olohuoneeseen osaksi muuta mustavalkoista sisustusta. 




keräsin jo hyvissä ajoin mökiltä varvut ja laitoin ne veteen. 


Mustikanvarvut kuivana tai kukkivana sopii moneen koristeluun. 
Nyt pitää varata niitä myös joulun koristeluun. Koti alkaa pikkuhiljaa saada lisää joulun koristeluja. 







Oletko sinä jo pitkällä joulunvalmisteluissa?





Mutta tällaista tällä kertaa. 

maanantai 9. joulukuuta 2019

Olkipaalu ja valkosipulia.


Saimme ostaa yhden ison olkipaalin hintaan 20 e minulla ei ole aavistustakaan mitä näiden hinta yleensä on  , mutta ei kuulostanut pahalta ja kun vielä lisäksi niitä ei mistään tahdo saada. Laitoimme sen toistaiseksi lavan päälle ja olisi tarkoitus myöhemmin laittaa se vanhan grillikatoksen sisälle, mihin nyt on kasattu pääasiassa nuotioon menevää tavaraa ja jotain kaatopaikalle. On sinne kannettu suojaan myös joitain kasvulavoja ja muutama heinäseiväs. 




Suojasimme toistaiseksi sen pressulla 


Huomasin myös että meidän riukuaita on joistakin kohtaa kärsinyt pahasti. No tämä tehtiin aikoinaan nopeasti vähän eristämään piha metsäalueesta. Ostettiin vähän yli kaksisataa heinäseivästä kuten jo aiemmin kerroinkin ja niistä olisi ehkä keväällä tarkoitus alkaa uutta aitaa rakentamaan. 




Käväisin  puutarhassa ja huomasin mullan vajonneen reippaasti valkosipulien päältä. Lisäsimme multaa pinnalle koska siellä pilkisti jo sipulien kasvua. Ajateltiin myös laittaa olkikatteen niiden päälle. Mitä mieltä te olette kannattaako laittaa ja milloin ❓ Minä olen tässä asiassa tosi huono ja kaipaan apua. Viimevuonna valko sipulit epäonnistu täydellisesti. 




Mansikkamaa olisi tarkoitus keväällä kattaa myös oljilla. 
Kangas on jo huonossa kunnossa ihan hapertumassa rikki. 
Uusia taimia ostettiin muutama syksyllä. 


Lumipeite oli ja meni laitan pallotuijien ympärille myös tuet ettei lumi paina niitä keskeltä. Nyt se menetti kruununsa. 








Mutta tällaista tällä kertaa. 



keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Virkattuja pannulappuja ja kierrätysmateriaali vetoketjusta tehty rintakorusydän.


Sain jonkinlaisen inspiraation aloittaa virkkaamaan pannulappuja. Lieneekö syy kamalien pannulappujen mitä omistan. Olen tehnyt kyllä kankaisia jonkinverran, mutta kaikki eivät ole käteen miellyttänyt joten tulee käytettyä niitä samoja. Pessyt olen monesti mutta nyt osa on tullut tiensä päätökseen. Virkattuja minulla on myös muutama ja ne on tuntunut aika mukavilta. Ne on kyllä ollut kaksinkertaisia eikä siitä huolimatta ole ollut liian paksuja. Minä tein nyt kuitenkin vain yksinkertaiset, vaikka tämä ensimmäinen patalappu oli ohjeessa kuitenkin tehty kaksinkertaisena. Nyt vähän mietityttää. Aloitankin nyt itsenäisyyspäivän lähestyessä kahdella sinivalkoisella. 






Nämä muut on samalla mallilla vain värit eri. Olen yrittänyt kuikuilla josko joku olisi tehnyt joko kankaisia tai virkattuja pannulappuja, mutta ei. Olisin kopsannut vain ohjeen, koska aion vielä tehdä lisääkin. Tarvetta on myös mökille. 





Tämän minä halusin vielä liittää tähän postaukseen jos joku haluaisi tehdä itselle tai vaikka joululahjaksi tällaisen rintakorusydämen. Vielä ehtii. Itse en ole juurikaan rintakoruihminen mutta tämä kyllä kolahti. Olen ostanut  tämän valmiina joitakin vuosia sitten, mutta tämä on tosi helppo itsekkin tehdä, vaikka jo osittain rikkinäisestäkin vetoketjusta. 




Vetoketju on liimattu huopasydämen päälle.




Niin ja olihan minulla vielä asiaa siitä viimekertaisesta lanttukakkara ohjeesta monenlaisia kysymyksiä kysyttiin siitä. Huomasin että olen vähän huono kirjoittamaan ohjetta, sitä pitää itselle selvänä monia asioita mikä toisia kuitenkin askarruttaa. Yritin kuitenkin vastata selventävämmin kysymyksiin joten kurkatkaa vastaukset. Senverran että se ei ole kahvipullaa tai leipää. Ja on tehtävä ehdottomasti gluteenittomista jauhoista muuten ei tule samanlaisia. Ja tummista jauhoista tulee maukkaampia. Meillä omassa perheessä ei ole muuten tarvetta näille jauhoille. 




Mutta tällaista tällä kertaa. 











keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Mökkikuulumisia ja viimeiset suppikset.


 Viikonloppuna mökillä käydessä päätettiin lämmittää vielä kerran lasitus tänävuonna. Oli kivaa nauttia kaminan lämmöstä. Keväällä tai ehkä jopa aikaisemminkin se saa sisäkaton ja eristykset niin lämmin pysyy vielä paremmin. 



Ostin kahdeksan ohutta pellavakankaista verhoa lasituksen ikkunoihin. Niistä kaksi naulattiin pienillä nauloilla toisessa reunassa olevaan lasitus aukkoon , koska kiskoja ei ole vielä asennettu. Tulevaisuudessa ne kasataan kaksi aina jokaiseen kulmaan , mutta tarvittaessa voi kevyesti vetää estoitta auringon eteen, sillä sitä tähän parvekkeelle kyllä piisaa katosta ja pitkistä räystäslaudoista huolimatta.
Mihin ihmeeseen olen kadottanut kuudennen sinisen tuikun.... 🤔


Tähän toiseen kulmaan laitettiin vielä yksi verho samalla systeemillä. Tämä estää jonkinverran lintujen lentämisen lasituksen ikkunoihin. Tämä projekti on vielä kesken kuten huomaatte. Uusi kansi olisi tähän hommattava. Näihin lyhtyihin oli vain nämä onnettomat kynttilät asettaa. Pitää muistaa ostaa isompia. 🤗 


Keinu on nyt nostettu suoraan lasituksen sisälle talveksi. Ja pysyy ehkä vähän valkoisempana kun on vain osan vuotta ulkosalla. Saa nähdä saadaanko ensivuoden aikana sitten lasikaiteet  tähän terassille. Jokatapauksessa rakennuslupaa on jatkettava se umpeutuu huhtikuussa. 


Uusi ulko -ovi saatiin kuitenkin asennettua paikoilleen ennen kovia pakkasia. Se kesti tulla noin kahdeksan viikkoa tilauksesta. 


Kranssi näyttää vähän yksinäiseltä tossa seinällä, mutta asia muuttuu kun saadaan  harmaa komposiitti terassi tällekkin puolelle ja kenties jotain sitten tulevien  kranssien alle. Niitä suunnitelmia ja suunnitelmia....? 


Ja vielä viimeiset suppikset tuli kerättyä ja valmistettua kera lihapullien. Empä olisi uskonut että niitä vielä löytyy. Oletteko te olleet vielä sienessä, muuta sieltä ei enää taida löytyä kuin suppiksia? 






Mutta tällaista tällä kertaa. 

perjantai 22. marraskuuta 2019

Joulukortti pohdintaa ja erittäin hyvät lanttukakkarat gluteenittomista jauhoista


Nyt  alkaa kaupoissa olla valmista sitä ja valmista tätä jouluksi ja joulun jälkeen. Minä olen niin vanhanaikaista sorttia että teen melkein kaikki itse. Nyt ajattelin olla sopiva hetki jakaa teille tämän anopin kehittämän valtavan hyvän ohjeen missä toden totta käytetään valmista lanttusurvosta mitä saa nyt kaupoista kuin kaupoista. Tämä ei liity mitenkään muuten jouluun kuin että siinä on tuoretta lanttusurvosta mitä on nyt esillä joulun aikaan. Joulunjälkeen tätä myydään 50 senttiä kilon paketti samoin porkkana survosta. Ostan niitä useamman paketin ja pakastan näitä varten ja porkkanakeiton ja lettujen tekoon. 
Tämän ohjeen kun tekee kerran tekee sitä varmasti uudelleen ja uudelleen. Tämän syöntiin tulee suorastaan himo ja kuinka lanttu osaakin olla niin makean makuista. Ja jauhot pitää nimenomaan olla gluteenittomia muista valmistettu ei ole samanlaista. 



Ja nyt itse ohjeeseen. 

500g.     lanttusurvosta johon on lisätty tilkka vettä että on vähän löysempää. 


Laita 10 minuutiksi turpoamaan
1rkl      sitkoa 
1 tl        suolaa 
1 tl      sokeria 
1/2 tl      hiivaa 


Jauhoja esim. tumma gluteeniton sunnuntai. 

Jauhoja senverran että on vähän paksumpi kuin normaali pullataikina
Loraus öljyä taikinaan ehkä noin 1/2 dl. 

Ota taikinasta öljytyin käsin kananmunan kokoisia paloja. Kauli erittäin ohueksi paperin päällä jossa on jauhoja. Vedä paperi pellille. Pistele kakkarat. Paista vain hetken. Kunnes on muutama ruskea pilkku. Voitele sula voilla paiston jälkeen.


Minä kaulin kaikki valmiiksi paperin päälle, koska paistoaika on niin lyhyt ei voi poistua uunin edestä. 
Uuninlämpötila on 250 astetta. 
 Paperille mahtuu vain neljä kappaletta kakkaroita. 





Miten mahtaa tämän vuoden joulukortit keritä perille?  Minä lähetän joka vuosi noin neljäkymmentä korttia ja saamme saman verran, rahaa niihin menee aikalailla ja jos saapuvat perille vasta joulunjälkeen. Mitä tehdä tänä vuonna?  Siinäpä vasta pulma. 



En ole mikään magneettien tai muiden säilyttäjä jääkaapin ovissa, mutta joulun aikaan kiinnitän joulukortit sitä mukaa kun niitä tulee aina jääkaapin ja pakastimen oveen teipillä  jotta näen ne joka päivä. Minulle on tärkeää että ne on esillä ja näin se tapahtuu meillä. ( vanha kuva) 



Missä teillä on tulleet joulukortit ja miten toimitti niiden lähettämisen kanssa tänä vuonna? 


Tervetuloa uudet lukijat. 




Mutta tällaista tällä kertaa. 






maanantai 18. marraskuuta 2019

Paluu kesäisille laidunmaille.


Minulla oli aikomus tehdä tämä postaus jo alkukesästä, mutta silloin oli niin paljon muuta kerrottavaa. Meidän mökkitienvarrella on lihakarjaa laiduntamassa ja niitä on mukava katsella mennen tullen. Kunnes yhtenä kertana huomasin aivan valkoisen pikkuvasikan muiden joukossa. Otin muutaman kuvan kännykällä niiden puuhista. 



Pyysin miestä pysähtymään että saisin tarkastella ja kuvata tätä pikku ihmettä. Minusta on aivan uskomattoman ihanaa miten ne pääsääntöisesti kulkevat samaa kapeaa reittiä niinettä ruohoon tulee selvä kulkuväylä. 


Aloin huudella niitä lähemmäs tienreunassa olevaa levikettä ja ne katselivat ihmeissään mitä tuo oikein huutelee. Ja alkoivat kuin alkoivatkin lähestyä meitä. 


Pysähtyivät välillä ihan tuijottamaan. 



Mutta melko pian ne menettivät kiinnostuksen minua kohtaan..... 


Ja kirmasit pikku juoksuihin nämä pienimmät. Jos ne olisivat nousseet etualalla näkyvän sinisen nauhan eteen, kumpareen päälle olisin nähnyt ne todella läheltä. 


En ole koskaan nähnyt täysin valkoista pikkuvasikkaa joten tämäkin ihme  minulle, piti ikuistaa ihan tänne teille asti. Onkohan kuinka harvinaista tällaiset albiinot sitä en tiedä mutta mukavaa näitä on seurata. 




Mutta tällaista tällä kertaa. 




maanantai 11. marraskuuta 2019

Sinivalkoinen - haaste 2019.



Löysin netistä nämä esikoululaisten lasten mietteet itsenäisestä Suomesta. 

                          
Miksi Itsenäisyyspäivää vietetään? 


Tämä on vaikea kysymys, mutta kyllä se sotaan liittyy, Julius puntaroi.
Suomi soti Amerikkaa vastaan, Meri arvelee.
Ruotsi se oli, Akseli korjaa.
No, sota päättyi kuitenkin niin, että Suomi voitti, mutta menetti toisen jalan, Meri muistelee.
Eikun käden, Julius täsmentää.
Mutta yhdelläkin pärjää, hän jatkaa.





Mitä itsenäisyys tarkoittaa? 

Se tarkoittaa rauhaa, Milja arvelee. 
Rauhaa pidetään yllä niin, että ollaan nätisti, Meri jatkaa. 
Itsenäisyys on sitä että on oma lippu, Julius sanoo. 






Mitä itsenäisyyspäivänä tehdään? 

Presidentti sotii, Julius arvelee. 
Ei kun silloin on ne juhlat. Presidentti tapaa vieraita ja kättelee, Julius korjaa. 
Ne vietetään Turun linnassa, Meri muistaa. 
Siellä on tosi paljon väkeä. Niitä kutsukortteja on varmaan askarreltu pitkään. En usko, että presidentti on niitä ehtinyt itse tehdä, Akseli pohtii. 
Juhlat näkee myös telkkarista. Itse olen katsonut niitä iskän kanssa, Julius kertoo. 
Itsenäisyyspäivänä syödään aina kakkua, Meri sanoo. 
Mustikka -vaniljakakkua, Suomen lipun värit, Akseli arvelee. 





Mikä on parasta Suomessa ja suomalaisuudessa? 

Naantalin Muumimaailma, Akseli toteaa. 
Eikun Hoplop, Milja toteaa. 
Monet leikkipuistot, joihin voi mennä iskän kanssa, Meri jatkaa. 
Me suomalaiset puhutaan eri tavalla kuin muut, mutta samoja asioita kuitenkin, Julius tietää. 
Me kaikki ollaan erilaisia, Akseli toteaa. 





Keitä suomalaisia merkkihenkilöitä tiedät? 


Sauli Niinistön lapset huutaa. 
Robinin, Meri jatkaa 
Antti Tuiskun, Julius ehdottaa 
Niin, ja Cheekin ja JVG:n, Akseli jatkaa. 



Kyllä me suomalaiset olemme hyvin perillä asioista jo pienestä pitäen. 😀 ❤




Sain tämän haasteen Kruunuvuokolta Puutarhan Lumo blogista  kiitos sinulle.


Haasteen säännöt.

Kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti. (Tiiu /Puutarhahetki -blogista)
tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa.
haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan.
käy kirjoittajamassa postauksesi www -osoite Puutarhanhetki -Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista -haaste postauksen kommenttikenttään.
voit osallistua haasteeseen myös Instagrammissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista _haaste ja @puutarhahetki. 

Mukaan haastan seuraavat blogit. 

Värjärin pata. 
MUMMON PÄIVITYKSET.
Hopeinen Kuunsilta. 



Mutta tällaista tällä kertaa.