Pionien istutusta.

Aloittelin tässä pionieni istutusten kanssa .Tätä jatkuu pitkälle syksyyn saakka. Sain ystävältä yhden ison vanhan pionin, minkä jaoin kolmeen osaan . Nyt minulla taitaa olla niitä yhteensä 30 kpl . Joten istutettavaa riittää. Pionien paikat kun pitää harkita tarkkaan , eivät kun pidä siirtämisestä . Tämä kyseinen penkki kun  on niin iso jotenkin on vaikea hahmottaa lopputulosta. No muita juttuja voi siirrellä sitten myöhemmin vaikka uuteen paikkaan. Monet tekee ensin penkin alustan kokonaan valmiiksi reunoja myöten. Minä teen tämän ja toisen pionipenkin sitä mukaa kun on aikaa ja loput saa olla pressun alla piilossa. Viimeisenä reunat . Jostain joskus luin istutusohjetta pionien suhteen. Yritän nyt toteuttaa sitä menetelmää . Ensin vanhasta ämpäristä pohja pois . Kuoppan pitää olla reilunkokoinen ehkä noin 50 cm leveä ja syvä.   Kuopan pohjalle ensin palanutta karjanlantaa ja päälle multaa. Senjälkeen pioni ämpäriin. 

Sitten ämpäriin hiekkaa mullan reunaan asti. ( minulla ehkä vähän liian iso ämpäri)  

Unohdin kuvata välillä joten kuva seuraavasta pionin istutusvaiheesta. Tiivistetään multa ämpärin ympäriltä . 

Sitten vedetään ämpäri pois. Aivankuin olisi vähän liian syvällä.... mutta katsotaan kun maa vähän painuu. 

Hiekka suojaa pionin juurenniskan mädäntymiseltä. Pioni on istutettu oikeaan syvyyteen kun pienet punaiset silmujen suojuslehdet ovat juuri maanpinnalla. Jos pioni on istutettu joko liian syvään tai pinnalle se heikentää kukintaa . Multaa pitäisi olla juurakon silmujen päällä noin 3 - 5 cm.  riippuen pionilajikkeesta. 

Helpointa on tietenkin istuttaa pottitaimet . Mutta kun näitä vanhoja lajikkeita on minulla ollut mahdollista saada suoraan vanhoista puutarhoista . Luin juuri että istutusväli olisi 50 cm. Minulla on kyllä nyt pidempi  jotenkin tuntuu,  että onkohan liian tiheään jos laittaa väleiksi  50 cm. Miten pitkät välit olette te laittaneet ? 

Taakse istutin kuusi kappaletta tummansinistä ukonhattua . Ja aiemmin istutettujen vuorikaunokkien eteen istutin kahdeksan erivärisiä tummia päivänliljoja. Vielä pitäisi tuijia istuttaa lisää. On tämä yhtä palapeliä . Saa nähdä lopputulosta. Koskaan uuden penkin tekeminen ja kasvien valinta ei onnistu kerralla. Mutta toivottavasti pionit onnistun istuttamaan kerralla kunnolla.

Pihassa  Luhtaesikot ( sieboldii )  jatkavat kukintaansa . Osa esikkolajeista ovat jo lakastuneet . Tämä esikkolaji lisääntyy mukavasti. Siinä on kivat vaaleanvihreät ryppyiset lehdet. 

Näitä kevätesikot  olen yrittänyt lisätä tuomalla rivarinpihalta itäneitä alkuja mökille. Nämäkin ovat täydessä kukinnassa. Isossa ryhmässä ne ovat aika mukavan näköisiä. 

Ruusujuuret  (Rhodiola rosea)  ovat minusta nyt parhaimmillaan .

Pohjolan ruusujuureksi myös nimitetään .

Ruusujuuri kasvaa luonnonvaraisena mm. Siperiassa ja pohjolan tunturialueilla. Suomessa ruusujuurta kasvaa Kilpisjärvellä ja Enontekiöllä sekä harvinaisemmin myös Kittilän ja Inarin tunturialueilla. Sitä viljellään luontaistuotantoon .  Pohjoismaiden suurin ruusujuuri viljelmä  sijaitsee Rovaniemellä. Kasvi imee voimansa yöttömän yön auringosta ja vahvistuu kylmästä.

Tässä vähän toisenlainen versio. Idänruusujuuri (  Rhodiola Kirilowii ) Pienihän se vielä on ja minusta aika hidaskasvuinen kuten Ruusujuuret yleensäkin. 

Tässä viimeisenä kuvana rivarin puistossa vanha omenapuu kukassa .

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Vieraalla maalla

Kiireistä aikaa on vietetty viimeiset kolme viikkoa. Laitan jutun Tanskan matkasta  myös osittain itselleni muistoksi . Lähdettiin matkaan yhdessä nuorimman pojan 24 v. kanssa.

Kierreltiin siellä neljä päivää lähinnä Kööpenhaminan nähtävyyksiä katsellen. Liikuttiin kahdella autolla. Sisaren tytär toimi oppaana perheineen . Kukkaihmisenä tietenkin  ensimmäisenä kukkakuvia. Menimme kasvitieteelliseen puutarhaan. Puutarha sijaitsee ihan keskustan tuntumassa. Siellä oli muunmuassa kaksi isoa kukkulaa missä oli ujutettu kasveja kiven koloihin ja purojen varsille . Puutarha perustettiin vuonna 1870  . Rakennukset ovat vuodelta 1874 . Puutarhan ympärillä on 10 hehtaaria maata. Kasvitieteellinen puutarha on yhä aktiivisessa käytössä oleva tutkimuslaitos ja opetustila. Puutarhassa on yli 900 kasvilajia.

Tanskan kansaliskukka on Marketta ei pensaspäivänkakkara.

Tanskassa on kaksi maailman vanhinta huvipuistoa. Joista toinen on keskustassa ja missä olemme muutama vuosi sitten käyneet.
Kävimme tälläkertaa maailman vanhimmassa nykyäänkin toimivassa huvipuistossa. Nuorilla oli mukavaa ja kyllä mekin nautimme heidän riemusta .
Dyrehavsbakken ( Bakken ) sijaitsee Dyrehavenissa. Noin kymmenen kilometrin päässä Kööpenhaminan keskustasta. Siellä on 33 toiminnassa olevaa laitetta.


Me otimme neljästään sisareni tyttären ja hänen miehensä kanssa puolentunnin vossikka ajelun peurapuistoon ennenkuin menimme sisälle tivolialueelle .
Puisto perustettiin  v. 1669  Fredrik kolmannen toimesta kuninkaiden metsästys alueeksi . Siellä elää vielä villinä 2000 peuraa. Alue käsittää nykyään 16 neliökilometriä. Ja se on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

Näimme muutaman peuran , no niitä me näemme mökkipihallakin. Mutta se kaikki muu siellä oli aivan huikeaa katseltavaa.  Ikivanhat puut ja itsestään vuosien varrella kaatuneet puut. Kerrassaan lumoavaa.

Sitten  nähtävyyksistä tietenkin perinteinen pieni merenneito.


Patsaasta on tullut Kööpenhaminan tunnus. Pieni pronssinen patsas esittää hahmoa kuuluisasta tanskalaisesta sadusta rakkaudesta vailla vasta rakkautta. Sadun on kirjoittanut Hans Christian Andersen joka asui Kööpenhaminassa 1800 luvulla .
Patsaalta on leikattu pää useita kertoja . Vuonna 2003 patsas räjäytettiin irti kivestä., mikä oli melkoinen saavutus, sillä patsas painaa yli 175 kiloa.

Kävimme myös Rosenborin linnassa . Linna toimi kuninkaallisten asuinpaikkana vuosina 1606 - 1710 ja oli silloisen kuninkaan Kristian neljän koti . Nykyisin tanskaksi nimellä Rosenborg Slot tunnettu linna on yleisölle museona jossa säilytetään Tanskan kuninkaallista taidekokoelmaa . Linnaa ympäröivät puutarhat on suosittu paikka rentoutua , pelailla ja syödä vaikkapa omien eväiden kera. Linna sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa.



Sitten kävimme Kronborgin linnassa. Linnan historia alkoi 1420 Eerik Pommerilaisen rakentamasta linnoituksesta. Linna siaitsee lähellä Helsingorin kaupunkia Själlannin kärjessä , Juutinrauman kapeimmassa kohdassa. Tanskan ja Ruotsin erottava salmi on tässä kohdassa vain neljä kilometriä leveä, joten linnoitus on strategisesti merkittävällä paikalla. Kuningas vaati veroa laivoilta , jotka halusivat purjehtia läpi Juutinrauman salmen. Vahvistaakseen vaatimuksiaan hän rakensi voimakkaan linnoituksen salmen vartioimiseksi. Silloinen linnoitus käsitti useita rakennuksia, joiden ympärille oli rakennettu muuri.     Linnoitus paloi myöhemmin. Nykyisen nimensä linna sai  vuonna 1585, kun Fredrik toinen uudelleen rakennutti paikalle mahtavan renessanssi linnan jonka ulkonäkö ja koko oli ainutlaatuinen koko Euroopassa . Se lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000.

Kronborgin linnassa asustaa tarun mukaan tanskalainen sankari, Holger Danske. Hän nukkuu linnan kellarissa ja herää kun Tanska joutuu vaaraan ja pelastaa valtakunnan .

Tuliaiset ostettiin pääsääntöisesti markkinoilta kirpparilta .


Käsitöinä tehtyjä vanhoja liinoja ja servettejä. Pikkuliinat olen ajatellut käyttää kattauksessa joko viinilasien alla tai kahvikattauksessa kuppien alla. Kaikkia oli kuusi kappaletta.

Sitten vielä sain äitienpäivä lahjaksi pojalta vanhan vossikan lyhdyn .
Se saa mökillä jossain paikkansa .

Kaksi tummaa perunaa ostettiin myös siemeneksi. On kuulemma sisältä raidallinen ja lilan värinen . Lajinimikettä en tiedä. Kokeillaan istuttaa ja kasvattaa .

Kuvia olisi vaikka kuinka paljon, mutta palataan takaisin oman mökkipihan kukintaan, mikä olikin  kahden viikon aikana suorastaan räjähtänyt vauhtiin .




Mutta tällaista tällä kertaa.