Rinnekukintaa, viimeiset parsat ja ensimmäiset tomaatit.

Minulla on useampikin rinne mikä alkaa pukkaamaan uutta kukintaa. 

Pitkän penkin rinneosassa on iirikset,  kurjenpolvet , keijunkukka ja 

rotkolemmikki alkaneet kukkimaan. 

Rotkolemmikin"  Jack  Frost - lajike "olisin toivonut lisääntyvän itsekseen
mutta ei ole  näkynyt mitään siihen viittaavaa .

Sen lehdet on minusta äärettömän  kauniit , kuviolliset ja 

 vähän hopeaan vivahtavat .

Kuulemma jos kukkineet   kukat nyppii pois se saattaa kukkia vielä syksyllä uudestaan. Kukat on pienet ja äärettömän kirkkaan siniset. 

En ole uuden kukinnan toivossa niitä poistanut vaan olen toivonut sen siementävän .

Ympärillä olisi ollut kyllä tilaa lisääntymiselle, mutta on tainnut 

kukkavanat, siemenet olla vähän kaukana varatusta tilasta. 

Komeakuunliljat " Francee " ovat  vielä aika pieniä ja ehkä olen löytänyt
nimen matalalle angervolle joka on vasta nousussa .
Kääpiöjaloangervo Astilbe chinensis  "Pumila".

Tänä vuonna on tullut omasta maasta vähemmän parsaa mitä odotettiin . Mikä lieneekin syynä?  Kuulemma parsat eivät kuivuudesta kärsi , etsivät syvällä olevilla juurillaan veden ja kosteuden. Tiedä sitten . Jokatapauksessa nämä taitavat nyt olla viimeiset tänävuonna. Parsaa kun ei saa kaikkea syödä vaan pitää jättää versoja maahan ja antaa kasvaa.

Grillasimme parsat ja söimme mökiltä tultua rivarinpihalla mukavan iltaruuan .

Sain ystävältä keväällä tomaatintaimen jonka istutin rivarin lasituksen sisälle ruukkuun. En ole mikään tomaatin kasvattaja, mutta huomasin ilokseni , että sehän on tehnyt jo muutaman raakileen.

Ajatella että minäkin onnistuin edes muutaman tomaatin verran. Olen melkein jo tekijä  kun saamme kasvihuoneen tehtyä . ( Menee vielä pari vuotta) .

Mutta tällaista tällä kertaa.

Rentoakankaali pläjäys.

Tässä on eletty viimeajat ilman sadetta jopa rikkaruohotkin nuokkuu , mutta jotkut kasvit sentään viihtyy liiankin hyvin ainakin keskuspenkin rentoakankaalit . Minulla on muuallakin tätä kasvustoa jonkinmoisia aloja. Nyt ne saa ainakin osittain lähteä tästä penkistä syksyllä,  voi olla että jopa kaikki. Että viimeisiä kuvia ehkä viedään. 

Täältä saisi rentoakankaalia ken kaivamaan tulee. 

Lisään tähän angervoja. 

Mutta tällaista tällä kertaa .

Nyt se multa tuli.

Puutarhan penkit etenee kun on saatu vahvistusta ravinnon antajasta. Sanoin miehelle että multa loppuu kohta ja pionien ja muidenkin kukkien istutus alussa. Multaa tilattiin maanantaina ja multaa tuli maanantaina parin kuution verran ainakin. Tämä on kolmas kuorma mitä olemme mökille seitsemän vuoden aikana tilanneet. Kyllä nyt on taas mistä ottaa. Pitää vaan peittää se pressulla. Nyt ei taida yksi edes riittää, jollei ole vielä varastossa se yksi isompi. 

Ensimmäiset kukat Vuorikaunokit kukkivat  jo uudessa penkissä (mikä on vielä nimeä vailla) 

Keskuspenkki saa oman multa lisäyksensä keväällä, nyt ei ole aikaa. Mutta havupuubalsamia pitää sumuttaa uudemman kerran. Ei ole vielä toipunut keväästä Sinikynäkataja se on vielä ruskea samoin muut katajat. Kartiovalkokuuset ovat kuin ennenkin. Niihin näytti balsami tehoavan hyvin. 

Keskuspenkissä aloitti kukinnan tämä ihana sinisen esikko. Tämä kukkii myös vähän myöhemmin. 

Valkoinen pikkusydän on parhaimmillaan. 

Samoin Rentoakankaali .

Ja hupsista olen tainnut unohtaa kauemmas rinteeseen jotain. 

Nämä kyllä piti jo saksia vapaaksi. Sitä se kiire teettää. 

26.5.18.   

Nyt keskiviikkona  30.5.18. tilanne oli parempi. 

Rinnepenkki on alkanut mukavasti jo kukkia. Kasvustoa pitää lisätä vähän syksyllä .

Isojen kivien väliin istutin  viime keväänä valkoisen Levisian. Ja näyttää selvinneen hyvin talvesta koska kukkia jo pilkistelee. 

Etummaiseen valkoisten kivien välissä kasvaa tätä pientä vaaleanpunaista kukkaa . Sitä ei kauempaa näin kuvassa  juuri huomaakkaan. Tämä on taas yksi niistä Türistä ostettuja.  Leviää mukavasti omilla rönsyillään. Onko kenelläkään tietoa nimestä?  

Näitä valkoisia tiilenpaloja oli mökillä ennestään paljon, joten päätin käyttää ne erilaisten kukkien erottajana. 



Seuraavassa rivissä kasvaa kaunokaisia ja sarviorvokkia. 

Isoista kivistä tänneppäin kasvaa kuunliljaa ja  angervoa ja karhunlaukka on levinnyt jo aika mukavasti. Olen käyttänyt sen lehtiä salattiin . Maistuvat vähän valkosipulilta . Yritän lisätä sitä vielä lisää. 

Tiarella kukkii parhaillaan ja punainen keijunkukka aloittelee vasta kukintaansa .

Toisaalta näkyy karhunlaukka lisääntyvän myös itsestäänkin ihan mihin sitä ei ole edes istuttanut . Keskuspenkissä niitä näkyi muutama kukkivan. Pitää siirtää ne samaan paikkaan . Mutta taas toisaalta jos antaisi vielä olla ja katsoisi mitä meinaavat ensi vuonna .

Tervetuloa uudet lukijat. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Pionien istutusta.

Aloittelin tässä pionieni istutusten kanssa .Tätä jatkuu pitkälle syksyyn saakka. Sain ystävältä yhden ison vanhan pionin, minkä jaoin kolmeen osaan . Nyt minulla taitaa olla niitä yhteensä 30 kpl . Joten istutettavaa riittää. Pionien paikat kun pitää harkita tarkkaan , eivät kun pidä siirtämisestä . Tämä kyseinen penkki kun  on niin iso jotenkin on vaikea hahmottaa lopputulosta. No muita juttuja voi siirrellä sitten myöhemmin vaikka uuteen paikkaan. Monet tekee ensin penkin alustan kokonaan valmiiksi reunoja myöten. Minä teen tämän ja toisen pionipenkin sitä mukaa kun on aikaa ja loput saa olla pressun alla piilossa. Viimeisenä reunat . Jostain joskus luin istutusohjetta pionien suhteen. Yritän nyt toteuttaa sitä menetelmää . Ensin vanhasta ämpäristä pohja pois . Kuoppan pitää olla reilunkokoinen ehkä noin 50 cm leveä ja syvä.   Kuopan pohjalle ensin palanutta karjanlantaa ja päälle multaa. Senjälkeen pioni ämpäriin. 

Sitten ämpäriin hiekkaa mullan reunaan asti. ( minulla ehkä vähän liian iso ämpäri)  

Unohdin kuvata välillä joten kuva seuraavasta pionin istutusvaiheesta. Tiivistetään multa ämpärin ympäriltä . 

Sitten vedetään ämpäri pois. Aivankuin olisi vähän liian syvällä.... mutta katsotaan kun maa vähän painuu. 

Hiekka suojaa pionin juurenniskan mädäntymiseltä. Pioni on istutettu oikeaan syvyyteen kun pienet punaiset silmujen suojuslehdet ovat juuri maanpinnalla. Jos pioni on istutettu joko liian syvään tai pinnalle se heikentää kukintaa . Multaa pitäisi olla juurakon silmujen päällä noin 3 - 5 cm.  riippuen pionilajikkeesta. 

Helpointa on tietenkin istuttaa pottitaimet . Mutta kun näitä vanhoja lajikkeita on minulla ollut mahdollista saada suoraan vanhoista puutarhoista . Luin juuri että istutusväli olisi 50 cm. Minulla on kyllä nyt pidempi  jotenkin tuntuu,  että onkohan liian tiheään jos laittaa väleiksi  50 cm. Miten pitkät välit olette te laittaneet ? 

Taakse istutin kuusi kappaletta tummansinistä ukonhattua . Ja aiemmin istutettujen vuorikaunokkien eteen istutin kahdeksan erivärisiä tummia päivänliljoja. Vielä pitäisi tuijia istuttaa lisää. On tämä yhtä palapeliä . Saa nähdä lopputulosta. Koskaan uuden penkin tekeminen ja kasvien valinta ei onnistu kerralla. Mutta toivottavasti pionit onnistun istuttamaan kerralla kunnolla.

Pihassa  Luhtaesikot ( sieboldii )  jatkavat kukintaansa . Osa esikkolajeista ovat jo lakastuneet . Tämä esikkolaji lisääntyy mukavasti. Siinä on kivat vaaleanvihreät ryppyiset lehdet. 

Näitä kevätesikot  olen yrittänyt lisätä tuomalla rivarinpihalta itäneitä alkuja mökille. Nämäkin ovat täydessä kukinnassa. Isossa ryhmässä ne ovat aika mukavan näköisiä. 

Ruusujuuret  (Rhodiola rosea)  ovat minusta nyt parhaimmillaan .

Pohjolan ruusujuureksi myös nimitetään .

Ruusujuuri kasvaa luonnonvaraisena mm. Siperiassa ja pohjolan tunturialueilla. Suomessa ruusujuurta kasvaa Kilpisjärvellä ja Enontekiöllä sekä harvinaisemmin myös Kittilän ja Inarin tunturialueilla. Sitä viljellään luontaistuotantoon .  Pohjoismaiden suurin ruusujuuri viljelmä  sijaitsee Rovaniemellä. Kasvi imee voimansa yöttömän yön auringosta ja vahvistuu kylmästä.

Tässä vähän toisenlainen versio. Idänruusujuuri (  Rhodiola Kirilowii ) Pienihän se vielä on ja minusta aika hidaskasvuinen kuten Ruusujuuret yleensäkin. 

Tässä viimeisenä kuvana rivarin puistossa vanha omenapuu kukassa .

Mutta tällaista tällä kertaa.