Rivarinpihan kuulumisia laventelia ja herneenversoja sekä mökin kliivia ja mehikasvi.

Laventelia istutin muutama vuosi sitten rivarinpihalle kaksi kolmen ryhmää . Nyt kahden talven jälkeen se oli kasvanut syksyyn mennessä yhteen kahdeksi omaksi tuppaaksi. Monet keräävät laventelin oksia ja kuivattavat niitä .  Itse en ole oikein innostunut sen tuoksuun mutta sen lehdistö on kauniin hopeinen ja kukista minä pidän. Tässä samassa istutuksessa on myös matalaa valkoista tulppaania minkä piipot on jo aika pitkällä alulla. Näistä tulppaaneista keräsin siemeniä ja laitoin niitä myös viime vuonna kiertäneeseen siemenkirjeeseen.

Tässä sama paikka 8.5. 18 . Laventelit on tässä vielä aika pieniä niitä tuskin huomaa tulppujen alta vaikka ollaan jo toukokuussa.

Tämä pieni tupsu lumikelloa kasvaa myös rivarin- nurmikolla samankokoisena vuodesta toiseen . Olen monesti ajatellut siirtää sen parempaan paikkaan kasvamaan ja kenties lisääntymään, mutta aina se on vain jäänyt tekemättä. 

Kovinkaan paljon siellä ei ole vielä muuta nähtävää. Muutamia krookuksia mitä itse en ole edes istuttanut on noussut kukkimaan. 

Samoin rinteessä pilkistää joitakin palloesikkoja ja punaisia matalien tulppaanien piippoja . Valkoinen mitä kuvassa näkyy on kalkin jämiä mitä kylvin syksyllä .

Minulla on vain matalia tulppaaneja joitakin on tosin ilmestynyt ihan itsestään tai siirtynyt .

Niinkuin tämä punainen tulppaanipuska puskee joka vuosi tästä samasta paikasta ylös vuodesta toiseen. Välillä olen yrittänyt kiskoa lehdet pois mutta seuraavana vuonna on taas sama juttu .

Tässä se on kukkivana toukokuussa 2017. Nyt olen jo antanut periksi . Mutta ihmettelen kuitenkin tämän sinnikkyyttä kukkimiseen. Eikö tulppaaneilla taannu kukinta jossain vaiheessa ja häviä kokonaan.

Rinteet mitä meillä on kokonainen pitkän seinustan verran alkaa olla jo osittain sulana.

Oikeaan kulmaan vesiaiheen tilalle on tarkoitus istuttaa mökiltä tuotuna todennäköisesti päivänliljaa  . Ja vasemmalle valaisimesta istutan ehkä yhden hortensian . Takana oleva iso mänty pitää maan aika happamana joten siinä ei kaikki kasvit ole viihtyneet . Saman happamuuden takia päivänliljat on tavallista keltaisia mitkä eivät ole maan puolesta kovin kranttuja. Hortensian tuon myös mökiltä. Siellä niitä on .

Sisätiloissa olen myös kasvattanut herneenversoja samassa
astiassa kuin valkosipulit  niiden versot syötiin jo kahdessa salaatissa ja nyt on herneiden vuoro. Minulla on kaksi astiaa käytössä kasvatuksessa vähän eriaikaa istutettuna niistä saa niinsanotusti satoa koko ajan .

Valkosipulit on syöty ja uusia herneenversoja pukkaa. 

Mökillä kliivia alkaa kukkimaan ensi kertaa. Joka vuosi se on kesät ollut ulkona syksyyn saakka ja talvella olen kastellut sitä niukasti. Mutta kukintaan nämä toimenpiteet ei ennen ole auttaneet.

Samoin minulla on yksi mehikasvi venynyt pituutta ja kallistunut talven aikana pahasti . Tämä ei ole kauneudella pilattu joten voisikohan se katkaista ja yläosan istuttaa uudelleen .Tällä on tunnearvoa ja haluisin sen säilyvän .Tämän pieni alku oli niinsanotusti "viisi sormea ja vilauksen" tulos eräältä ikkunalaudalta ihanalta Viron matkalta .

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Tervetuloa  Irma  lukijaksi. 

Pienelle Prinsessalle.

Tikuttelin tulevalle lapsenlapselle pienelle tytöntyllerölle pienet töppöset ja mitkä näitä nyt sanoisi pienesti ....käsitöpsöt kun ei näitä voi oikein tumpuiksi ,  käsineiksi eikä vanttuiksikaan sanoa. Niin hassunkuriset töttöröt ne on .

Jostainsyystä kukkanappien vaaleanpunainen väri levittäytyy kuvassa valkoiseen neuleeseen .Ja haalistuttaa nappien väriä. Tabletilla  kuvauksen hankaluus . Yritin kuvata vähän toisenlaisella pohjalla. 

Lankana käytin Pikku Piritaa ja tämä 50 g kerä kului voi sanoa pientä pätkää lukuunottamatta. 

Ostin myös tällaisten pienten töiden tekemiseen tavallista lyhyemmät puikot .

Tässä mukana kahta muuta puikon pituutta mallina. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Tervetuloa uudet lukijat. 

Inkaliljat kellarista sisätiloihin ja rosmariinin onnistunut talvehdinta.

Ostin viimevuonna kaksi inkaliljaa jokseenkin samanvärisiä molemmat . En tiedä mikä viimevuodessa oli  mutta inkaliljat olivat tosi kurjan näköisiä  eivät kukkineet kunnolla. Toinen mikä oli aurinkoisemmassa paikassa oli vielä surkeamman näköinen joten en ole näköjään kuvannutkaan sitä .

Joskus aikoinaan talvetin tällaisen ihan huoneenlämmössä ja se oli ihan älyttömän upea talvetuksen jälkeisenä vuonna . Nyt vein syksyllä nämä mökin kellariin. 

Nyt vihdoin viikonloppuna ajattelin hakea kellarista joitain ruukkuja sisälle mökkiin. Inkaliljat olivat jo  kalpeilla aluillaan . Jouduin vetämään verhoja vähän alemmas kuvauksen ajaksi kun vastavalo tuppasi häiritsemään  . Inkaliljojen takana näkyy sininen verenpisara toin sen samalla sisälle ,  siinä ei näkynyt vielä mitään elonmerkkejä. Vielä kellariin unohtui yksi samanlainen. Pitää hakea se seuraavankerran ja viedä samalla valkoiset helmililjat kellarin viileyteen ennenkuin saan ne maahan. 

Mökissä sisällä talvehti taas ihan mukavasti rosmariini jo useamman talven .Olen leikannut syötäväksi siitä jo kolme kertaa . Ensimmäisenä vuonna kun rosmariinia yritin sisällä talvettaa se kuoli keväällä , annoin sille koko talven niukasti vettä ,  se oli samassa paikassa ja samassa lämpötilassa kuin nykyinen puska eli viikolla noin 5- 10 asteessa . Viikonloppuna kun käymme lämpötila on normaali . Ero nykyiseen talvetukseen on ainoastaan veden määrä. Annan läpi talven tälle joka viikko  vettä runsaasti niinkauan kuin tulee asetille asti . 

Näin mukavan rehevä se on jo nyt. 

Helmikuussa 2017 se jopa kukki   . 

Tervetuloa uudet lukijat.


Mutta tällaista tällä kertaa. 

Päärynäpuun oksat kukkii ja kartiomuoteilla laskiaispullaa.

Mökiltä leikkaamani päärynäpuun oksat on täydessä kukinnassa. Lyhensin leikatessa vain alempia oksia .Vaikka tämä itse kukkavaihe ihanuus ei kauan kestä on mukavaa kuitenkin seurata ensimmäisten silmujen avautumista lehdeksi ja nupun kukaksi .

Kuudes maaliskuuta oli nuput jo selkeästi näkyvissä mutta lehdet oli vielä silmuissa avautumassa. 

Ostin aikaisemmin näitä valkoisia helmililjoja, mutta ne kuihtuivat yllättävän nopeasti . Minulla ei olekkaan ennestään näitä valkoisena puutarhassa joten istutan ne mökille jatkamaan seuraavien vuosien kukintaa. 

Laitoin mustan muoviruukun päälle palan säkkikangasta ja ruskealla muovilenkillä kiinni. 

Nyt tässä samassa lasiruukussa  sulostuttaa naistenpäiväksi mieheltä saamani orkidea. 

Leipomuksia tein vähän viikonlopuksi voisilmäpullia ja erilaisia laskiaispullia. Sain tämän laskiaispulla idean Kotona Annin kanssa blogista.

Anni valitteli foliomuottien tekemisessä oli näperreltävää. Kerroin hänelle omistavani ruostumattomasta teräksestä tehdyt muotit hän tiedusteli mistä olen ne ostanut. Varmasti niitä on myös myynnissä mutta kerroin että meidän yksi kaveri on ne tehnyt , ostimme vain tarvikkeet ja pyysimme apua koska hänellä on paikka missä tehdä .Näitä on minulla 23 kpl että kerralla saa vähän enemmänkin jos on tarvetta .

En ole koskaan ennen  käyttänyt pullataikinaan näitä  , vaan olen käyttänyt isoa lehtitaikinaa ja täyttänyt ne esim. joulunaikaan luumurahkalla tai muuten jollain suolaisella . Mutta samalla menetelmällä mennään.

Mutta  hyviä olivat kumpikin. Näitä suppiloita voi myös pakastaa . Laitan yleensä kaksi sisäkkäin.

Sisällä vadelmahilloa ja kermavaahtoa .

Tervetuloa uudet lukijat

Mutta tällaista tällä kertaa

Omenapuunleikkausta kuvin.

Monellekkin alkaa tulla ajankohtaiseksi omenapuun leikkaus .  Jotkut on jo ostanut ja istuttanut viime keväänä tai syksynä  ehkä ihan ensimmäisen omenapuun tai harkitsevat sen ostoa tänä vuonna tai vain lisäävät omenapuustoa. Ensimmäisinä vuosina olisi tärkeää näiden leikkaus ja seuraavina vuosina sitten ylläpitoleikkaukset

Monestihan ne on jo puutarhoilla ostaessa leikattu joten ei ensimmäisenä vuotena istutuksesta tarvitse ajatella moista puuhaa  , mutta jo seuraavina se on jo ajankohtaista. Ostin kirjaston poistomyynnistä kirjan mikä käsitteli juuri näitä leikkaus asioita mitkä askarruttavat moniakin. Laitan tähän nyt kuvasarjan mikä käsittelee tätä kyseistä asiaa josko siitä olisi hyötyä kun tähän puuhaan ryhtyy . Toki ammattilaisten leikkausapua saa korvausta vastaan. 

Monet eivät halua leikkaa ollenkaan vaikka ammattilaiset kuinka sitä suosittelisivat. Minun isäni aikoinaan jalosti paljonkin omenapuita ja toimi pienimuotoisena puutarhurina. Sieltä varmaan myös olen perinyt tämän rakkauden omenapuihin. Asuinalueemme paikalla sijaitsi aikoinaan  iso omenapuutarha , kertoman mukaan minun isäni ja veljeni olivat myös mukana niitä aikoinaan istuttamassa . Näistä  muutamia on vielä jäljellä ja  niissä on sitä jotain villiä  ja ihanaa. 

Tervetuloa uudet lukijat .

Mutta tällaista tällä kertaa .