Lempeät tuulet.

Vietimme yhden viikon ja joulun Lantzaroten saarella nuoremman pojan kanssa. Matka meni hyvin   ilta laskeutui jotensakin ajallisesti nopeasti , vaikka olimme perillä jo noin yhden aikaan päivällä. 

Joulu näkyi jonkinverran kaduilla ja ravintoloissa . Mutta emme me suomalaista joulua hakeneetkaan. 

Hotellin siivoojat olivat jouluaattona pukeutuneet teeman mukaisesti. 

Vuokrasimme kahdeksi päiväksi auton jolla liikuimme joitakin nähtävyyksiä katsellen .

Mirador del rio. 

Cesar  Manriguen suunnittelema näköalapaikka. 

Isä ja poika etualalla .

Kävimme myös kaktuspuistossa, minä rakastan kaktuksia. 

Nämä niinsanotut. " anopinjakkkarat " olivat harminpaikka kukkineet jo ties milloin. 

Kaktuksia koristaa mitä huikemmat piikit ja niiden kauneus onkin usein niissä. 

Timanfaya kansallispuisto. 

Se perustettiin 1974 ja sen pinta - ala on 5107 hehtaaria. 

Matkailijoita käy ,vuosittain noin 1,5  miljoonaa. 

Cueva De Los Verdes. 

Tämä on 6 km pitkä tunneli syntyi tuhansia vuosia sitten , kun tulivuoren purkautuessa laava jäähtyi pinnalta nopeammin kuin sisältä . Opastettu kierros oli noin kilometrin mittainen. 

Fundacion Cesar Manriguen laavakuplatalo. 

Viiteen laavakuplaan rakennettu taiteilijakoti 

Laavakuplasta löydät järven , jossa harvinaiset pikkuruiset albiinoravut elävät .

Jameos Del Aqua .

Vietimme jonkinverran aikaa myös omalla uima-altaalla. Mutta emme ole mitään auringonpalvojia , vaikka kyllä se lämmin aurinko hyvää teki. 

Iltaisin kävelimme paljon , yhteensä noin 70 km vaikka autokin oli pari päivää . Yhtenä päivänä tuuli vähän kovempaa. 

Muuten lempeät tuulet hellivät ja hyväilivät meitä ja oli nautittava loma .

Kuvat ovat kännykällä otettuja .

Mutta tällaista  tällä kertaa. 

Leivontaa , porkkanasosekeittoa ja palohälyttimen osto sekä patterien vaihto

Näin joulun alla voi sänpylöistäkin tehdä vähän erilaisia. Ostin vähän isomman piparimuotin jolla otin aika paksusta kaaviloidusta leipätaikinasta muotilla leipäsiä. 

Idean sain Tarun Taikakakut blogista ja ohje myöskin löytyy sieltä 

Maukkaat ruisleivät linkin takaa. 

Niitä olikin sitten mukava syödä lämpimänä, lämpimän porkkasosekeiton kanssa. 

Päälle vielä persiljaa ja Krutonkia jos ei  leipää  halua keiton kanssa. 

Mutta sitten erittäin tärkeään asiaan kuten palovaroittimiin. Monikaan ei tiedä että nekin pitää vaihtaa jossain vaiheessa. Eli patterien vaihto ei riitä . Laitteen takana on viimeinen käyttöpäivä. 

Me ostimme uuden laitteen yläkerran aulaan koska laitteen käyttöikä tuli täyteen. 

Patterit me vaihdamme niihin aina joulun aikaan mieluummin jouluviikolla.  

Näin kun ottaa jonkun tietyn ajankohdan ja vaihtaa aina silloin , se ei unohdu. Ja jouluna kuulemma sattuu tilastojen mukaan kaikkein eniten juuri kotipaloja. 

Niissä olevat patterit voi käyttää loppuun jossain muussa kohteessa. 

Mutta tällaista tällä kertaa. 

Oikein turvallista ja rauhaisaa Joulua teille kaikille blogiystävät 

Hyasintin tuoksua ja mökkipihan tarkastelua.

Mieheni on hyasintin ystävä joten ostin niitä ja kopioin jostain blogista mallin miten laitoin ne esille. Poistin mullan ja juuret. Lasiastia minulla oli ennestään. Astian pohjalle omasta metsästä vähän sammalta. Tuoksu on aika voimakas ja kuulin että juuri sininen on voimakkain . Punaiset sipulit tuovat oman viehätyksensä tähän asetelmaan .

Tämä kukka -asetelma on eteisessä ja poistin  samalla aiemmin  tekemästäni käpykrassista pullonkorkit .

Kyllä se on näin paljon paremman näköinen. 

Tässä aiemmin otin kännykällä jännän sinisen värisistä sienistä pari kuvaa. Oltiin suppiksia keräämässä marraskuussa 18.11. mökillä ja niitä löytyi vielä mukavasti.
Mutta nämä kumman väriset sienet veivät jonkin aikaa huomioni.
Mistäköhän nämä ovat saavat tämän sinisen värin ja mikäköhän sieni on kyseessä , tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Siinä päällä on joku hyttynen kuollut onkohan vähän maistanut sientä vähän ennen .

Tässä myös 18.11.18. otetuissa kuvissa peurat olivat oikein tosissaan taas kävelleet kukkapenkeissä. 

Olivat kaivaneet yhden harjaneilikan maasta ( kuvan yläreunassa)  

Piti istuttaa se uudelleen saa nähdä kerkiääkö nyt juurtumaan. Hemmetin peurat. 

Piti laittaa lisää esteitä vaikka ne kauniita eivät olekkaan. Ne on kulkenut pituussuunnassa penkeissä ja kun uudet istutukset on tosiaan uusia pelkään että pionien alut taallaantuvat pahasti . Ensikesänä kun saan reunat myös päihin niin katsotaan tarvitaanko näitä rumia tappeja ollenkaan jos vaikka kiertäisivät koko paikan. 

Istutimme puron reunaan kaksi marjakuusta muutama vuosi sitten .Saimme ne rivarinaapureilta isoina puina jotka juurtuivat hyvin varmaan myös kostean ympäristön ansiosta , koska puro tosiaan on heti  kuvasta oikealla. Sitä ei huomaa kuvasta koska se on vähän alempana. 

Marjakuuset ovat peurojen herkkua ja kuten kuvasta näkyy ne on syöty melkein latvaan saakka. 

Peurat kun ovat kalunneet rungon puhtaaksi kasvusto alkaa taas pikkuhiljaa kasvaa uudelleen. Aiomme kaataa molemmat marjakuuset kokonaan pois jos niitä ei sitten kiinnostaisi niin pahasti tämä kulma. Tästä ne nousee rinnettä ylös ja suoraan kukkapenkkeihin .

Olimme nyt viikonloppuna mökillä ja ilma oli sateinen ja vei mennessään sen pienen lumen mikä oli maassa . Laitoimme kaksi tähteä mökin ikkunoihin. 



Mies teki uudelle puolelle väliseinä runkoja. Mukavaa kun alkaa pikkuhiljaa hahmottua mitä tulee mihinkin .

Tervetuloa Annika lukijaksi .

Mutta tällaista tällä kertaa .

Ja vielä harmaata lautaa.

Itsenäisyyspäivän kukaksi valitsimme valkoisen joulutähden. 

Mies toteutti ja minä suunnittelin nyt vuorostaan tällaiset kaukalot. 

Toisesta tuli vähän matalampi versio ja se lähti ystäväperheen kotiin. 

Reunat kuumennettiin taas  "toholla "

Molempiin päihin kiinnitettiin vanhat hevosenkengät mitä täällä mökillä oli ennestään useampia. Ja kiinnitettiin ne ruosteisilla hevosenkenkä nauloilla.

Marjakuuset laitoin juomalaseihin missä on vettä . Samoin joulutähdet on alusastian sisällä. Muuta koristusta ei sitten tullutkaan. Ajattelin jos laitan jotain niin se on vaaleaa  "huonekaluheinää. "

Mutta tällaista tällä kertaa.

Harmaaladonseinälauta

Meillä on harmaata ladonseinälautaa vielä varastossa jonkun verran. 

On siitä tullut tehtyä aina jotain näin vuosien varrella. 

Nyt innostuin suunittelemaan taas muutaman erilaisen pöytäversion. 

Meillä minä suunittelen ja mies toteuttaa. 

Tässä on ensimmäinen mikä tuli omaan käyttöön. 

Tässä toinen mikä tuli yhdelle ystäväperheelle. 

Mutta aloitetaan ihan alusta. Pohjana oli kolme raakalautaa, mitkä minä maalasin olemassaolevalla harmaalla maalilla . Reunat viimeisteltiin kulmaraudoilla. 

Laudan halusin  vähän nousevan pöydän pinnasta joten pohjaan laitettiin sitä varten rimat jotka samalla tukivat pohjalaudat toisiinsa. 

Toiseen versioon ei kulmarautoja voitu asentaa koska reunoissa sattui juuri olemaan laudassa epätasaisuutta. Joten ne poltettiin tummaksi. Näin tuli kokeiltua myös tämä vaihtoehto. 

Tätä voi sitten koristella eri tavalla vaikka vain yhdellä kynttilällä.

Mutta tällaista tällä kertaa.