maanantai 17. maaliskuuta 2025

Leivinlautoja ja piippuja .

 

Kävimme mökille mentäessä Pusulan keskustassa hakemassa  leivinlautoja kolme kappaletta yhteishinta 30 e . Olivat kuulemma noin 50 v vanhoja myyjän ukin tekemiä ,minusta kuin uusia. Näitä on myyjä käyttänyt itse yhden kerran .


Pituutta näillä oli 2kpl 140x24 ja 150x28 .



Minulla on ennestään yksi tällainen mutta ei siinä käytössä mihin se on tarkoitettu ja tuskin näitä uusiakaan tulee käytettyä siihen tarkoitukseen .




Kävimme vuosia sitten sukututkimusta tehdessä täällä Glimsin talomuseolla sillä on oma merkityksensä siihen. Kirjoitin joskus tästä käynnistä saman minkä nyt ja kuvat on silloin siellä otettuja ja vanhoja.




Ihastelin silloin katon rajassa olevia samanlaisia leivinlautoja/ alustoja  .


Tämä aiempi mikä minulla on,on minusta saanut kauniin patinan .


Mies oli neljä päivää Norjassa työmatkalla ja toi tullessaan kaksi isoa pakettia lakritsi piippuja. Siitä on vuosia aikaa kun näitä olen syönyt.


Oletteko lakritsin ystäviä....minä en mutta syön muutaman . Pyysin kyllä itse nämä tuomaan.

22 kommenttia:

  1. Vanhat patinoituneet leivinlaudat ovat kauniita, kuten kaikki muutkin puutyöt, joissa näkyy historia ja ajan patina.
    Tykkään kyllä lakritsista, mutta harvoin tulee sitä syötyä. Parempi on olla ostamatta itselle karkkia, koska ne häviävät turhan nopeasti ja tulee turhaa sokeria ;D.

    VastaaPoista
  2. Minä pidän myös puutöistä ja ajan patinasta .
    Minä syön yleensä suklaata juurikaan en muuta .

    VastaaPoista
  3. Todella kauniit ja hyvin säilyneen näköiset leivinlaudat ja kauniisti niihin olet tehnyt somisteet! Minulla on korkea (lääkitty) verenpaine, tykkään salmiakista ja lakritsista (vain Kouvolan), yritän hillitä makean nälkääni hedelmillä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos. Verenpaine lääkkeet minäkin sain muutama vuosi sitten .

    VastaaPoista
  5. Lapsuudessani 1950-luvulla Satakunnassa oli vielä joissakin taloissa reikäleipiävartaita ja niissä reikäleipiä katon rajassa. Leipiä leivottiin kerralla paljon, eikä niitä ollut kaupoissa. Leipomiseen tarvittiin pitkät leivinlaudat. Koulukavereista joillakin oli eväänä sanomalehteen käärittynä pala kovaa reikäleipää, mitä he järsivät keiton kera. En ymmärtänyt silloin , että he olivat pitäjän syrjäkylän köyhimpiä. Heillä ei ollut maitopulloakaan eväänä. Kotona saattoi olla kuttu (vuohi) tai kaksi, "köyhän miehen lehmä".Kouluruoka oli mannaryynivelliä, perunasoppaa ja papusoppaa (hernekeittoa).
    Menneissä ajoissa ei ollut aina romantiikkaa niin kuin ökytalossa Glimsin talomuseossa.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Todella upeat leivinlaudat ja näyttävät ihan, kuin, uusilta. Kiva nähdä jatkossa mihin tulet niitä käyttämään.
    Tykkään lakritsista, mutta vaikka minulla ei korkeaa verenpainetta olekkaan riesanani, niin pyrin silti välttämään lakritsin syöntiä. Harvoin naposteltuna se sitä paitsi maistuu vielä paremmalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu saa nähdä mihin käyttöön tulevat?
      Minä syön pääasiassa suklaata .

      Poista
  8. Kauniita nuo leivinlaudat! Laku maistuu kiitos kysymästä. Olen mutustellut myös piippuja, 😂😂

    VastaaPoista
  9. Leivinlauta on pöytäkoristelussa mainio näköjään. Mihinkähän loput laudat päätyvät?
    Syön joskus lakritsia. Yleensä ostan sitä vain miehelleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä aiempi lauta on ollut jo vuosia koriste käytössä . Miten sitten näidn muiden kanssa? jää nähtäväksi.
      Minä syön melkein ainoastaan suklaata.

      Poista
  10. Hieno löytö. Leivinlaudat ovat kuin uudet. Glimsin museossa tuli Espoossa asuessa käytyä useamminkin. Siellä on kesäisin kivoja työnäytöksiä.
    Minä tykkään lakuista ja salmiakista, myös suklaasta. Lapsena karkkia sai harvoin ja viiden lapsen perheessä se vähäkin jaettiin tasapuolisesti kaikille. Silloin ajattelin, että kunhan minusta tulee aikuinen, syön suklaata kuin leipää ja karkkia muutenkin paljon. Onneksi aikuisuuden myötä järkikin on edes vähän kasvanut. Lakupiippuja näkee harvemmin kaupoissa. Laivareissuilta olen sitä toisinaan tuonut. Kun tupakan- tai piipunpoltto ei kuulu paheisiini, voi sentään lakupiipun "polttaa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän sukujuuret vievät Glimssiin .
      Minäkään en saanut karkkia juuri koskaan lapsena ja lenkkimakkara oli silloin herkkua ja sitä ostettiin pätkä ja siitä tehtiin joko soppa tai kastike . Sen verran kuitenkin sain joskus siivun että ajattelin ostaa ensimmäisellä tilillä ison makkara pötkön ja herkutella . Se jäi kuitenkin sitten aikanaan ostamatta raha oli tiukassa silloinkin.
      Samoin joskus pitää herkutella .

      Poista
  11. Todella hienoja löytöjä! Enpä ole koskaan nähnyt tuollaisia.

    VastaaPoista
  12. Hienoja asetelmia olet noille laudoille tehnyt!

    VastaaPoista
  13. Lakritsi on isän suurta herkkua mutta joutui lopettamaan niiden syönnin. Tuli kuulemma kaamea päänsärky ja sen aiheutti korkea verenpaine ja sen aiheutti lakritsi.

    VastaaPoista
  14. Olen todella kuullut että aiheuttaa verenpainetta .Hyi.

    VastaaPoista
  15. Nyt olet kyllä tehnyt löytöjen löydöt! Lakritsipiippuja tuli muksuna syötyä, lakritsi on hyvää. Aurinkoista viikkoa🌞

    VastaaPoista