torstai 30. tammikuuta 2025

Kodin vanhin esine

 

Kristiina Koon uusi  haaste lähti käyntiin tammikuun aiheella kodin vanhin esine. 

Meillä on aika paljon erilaisia vaihtoehtoja mutta ehkä rakkain on äitini rippikoulu lahja kummiltaan mikä oli pelkkä kortti...nyt jostain syystä en löytänyt tähän sitä. 

Ei silloin paljon ihmisillä ollut varoja ostella ja mikä oli silloin kummina olon tarkoitus? Kummien tehtävä on olla lapsien tukena sanotaan tänä päivänä sanassa jne.No mutta löysin kuitenkin jotain muuta eli molempien vanhempien päästötodistukset. 



Se miten ne on säilynyt kaikkien näiden vuosien saatossa kummallakin tahollaan . Minun vanhempani erosivat kun olin viiden vanha . Kun katselin näitä todistuksia niin isäni todistus oli päivätty toukokuussa 1923 mutta oli käynyt jo silloin 4 lukukautta joten ehkä oikea päiväys olisi pitänyt olla jotain muuta? Alimmainen äitini taas oli kirjattu kouluun 1 luokalle yläkouluun elokuun 27 päivä 1923 ja sai päästötodistuksen toukokuun 21 päivä 1927 . Heillä oli ikäeroa vain vuoden. Isäni oli syntynyt 1.12.1912 ja äitini 21.3.1913.


En tiedä jaettiinko silloin joka vuosi todistuksia esimerkiksi alakoulusta (pikkukoulua)mitä kumpikin kuitenkin kävi. Nyt ei voi enään kysyä. Minä kyllä olen kirjoittanut paljon ylös heidän juttujaan pitää katsoa onko siitä merkintöjä.Löysin muistiinpanoja ja siinä lukee että äitini kävi pikkukoulua 1/2vuotta 1 luokkaa ja 1/2 vuotta 2luokkaa ja 4 luokkaa kansakoulua. Isä taas 2  vuotta pikkukoulua Virkkalan keskustassa ja 4 vuotta Virkkalan ristillä. Siksi varmaan pääsivät samana vuonna koulusta kun äiti kävi vain puoli vuotta 1 ja 2 .Miksi en tiedä  .


Tämän julkaisu menee melko tiukille että sain sen tammikuulle. 

40 kommenttia:

  1. No mutta miten ihana ja arvokas muisto sinulle säilynyt,kertakaikkiaan! ❣Olisipa itsellään jotain yhtä ihanaa säilynyt vanhemmilta😢

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi sinulle ja mukavaa kun vierailit blogissani olisikohan minulla mahdollisuutta vastavierailuun?

      Poista
  2. Hienot aarteet. Äitisi päästötodistus on myös koristeellinen. Isäsi on ollut taiteellisesti lahjakas. Miten se näkyi hänen eläessä? Tuohon aikaan koulunkäynti on varmaan ollut monin tavoin erilaista nykypäivään verrattuna. Äitini syntyi 1933. Hänen koulunkäyntinsä oli hyvin rikkonaista sota-ajan vuoksi. Viisi vuotta vanhempi isäni ehti käydä alakoulunsa ennen sotaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiintoisia ajatuksia nämä herättää .Kiitos molemmille heille siitä mitä olen.

      Poista
  3. Ihanat ja varmasti sinulle hyvin tärkeät muistot.

    VastaaPoista
  4. Voi mitä historian havinaa! Sieltä itsenäistymisen jälkeiseltä ajalta. Hienoa, että ovat säilyneet tähän päivään todisteena siitä, että elettiinhän ennenkin. Olosuhteet ovat olleet hieman erilaiset, mutta silti. Varmasti monin tavoin myös paremmat?
    Aina kun näen näitä vanhimpia juttuja, tulee mieleen, että ai niin, onkohan meilläkin ;D Näin vanhoja todistuksia ei varmaan löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos pitäisi ihan laittaa nämä raameihin.

      Poista
  5. Vanhoista dokumenteista löytyy omaa historiaa ja moninverroin voi mielikuvitella elämää mitä silloin elettiin! Hieno muisto menneeltä ajalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on paljon erilaista materiaalia vanhoilta ajoilta tässä vain yksi .

      Poista
  6. Hienosti säilyneet. Minulla on tallessa mummoni päästötödistus, pitääkin katsoa mitä siinä sanotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kaiva esille ja laita kuva tänne...kiinnostaisi .

      Poista
  7. Juu kysymyksiä kun herää ei voi enää kysyä. Se on kyllä selvä että aika lailla ovat systeemit ajan myötä muuttuneet. Avioerokin on yleistynyt. Meidän lapsuudessa se oli vielä kohtalaisen harvinaista. On varmaan ollut kovaa 5-vuotiaalle 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu jäädä kolme lapsen yksinhuoltajaksi yli kuusikymmentä vuotta sitten oli äitini osa . Muistan kyllä vieläkin sen päivän kun lähdimme.

      Poista
  8. Hienoa että nuo vanhat todistukset ovat säästyneet näin kauan.

    VastaaPoista
  9. Voi miten ihanat ja tuo kirjoitustyyli ja aineiden kuvaukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu käsialaa korostettiin vielä minunkin lapsuudessa.

      Poista
  10. Hienot todistukset,hyvät numerot. Olisiko koulun aloitusiässä jotain eroa? Ite olen syntynyt loppuvuonna, niin menin 6 vuotiaana kouluun. Mutta menikö tuossa vasta 9 vuotiaana
    Veikko kouluun? Mielenkiintoista.
    Mulla taitaa olla isän koulutodistus vielä vanhempi, kun hän oli syntynyt v.1899. Ihme kun on säilyneet paperit näin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että sinultakin löytyy koulutodistus .

      Poista
  11. Ihania aarteita! Itse ihailin tuota kaunista käsialaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos silloin oli tärkeää kirjoittaa kauniisti. Vielä silloinkin kun minä kävin alakoulua siihen kiinnitettiin erityistä huomiota .

      Poista
  12. Voi miten ihanaa, että säilynyt tallessa❤️
    Tuo kaunis ja hauras paperi paljon muistoja kauniilla käsialalla.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen kyllä kuinka nämä ovat säilyneet ajan saatossa .

      Poista
  13. Ajatella, että ovat säilyneet Sinulle asti ja melko hyväkuntoisina. Tuo on niin hauska, kun nuo olivat ennen päästötodistuksia. Nyt ei enää mittailla koululaisten päästöjä, vaan todistukset ovat päättötodistuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun jälkeen kukaan ei näitä enää arvosta ...kaikki loppuu aikanaan .

      Poista
  14. Aivan ihana aarre.
    Mukavaa alkanutta helmikuuta sinulle.

    VastaaPoista
  15. Mielenkiintoisia vanhoja papereita, jotka lisäksi sisältävät muistoja. Nyt on monia asioita, mitä olisi kiva kuulla tarkemmin edellisiltä sukupolvilta, mutta enää ei voi kaikkea kysyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistoja mitkä haalenee kunnes kukaan ei enää muista .

      Poista
  16. Ooooh - oi upeutta! 1923.... kunnon paperia ja mustetta ollut silloin!
    Todelliset aarteet. Minäkin olen innoissani, kun sain äitini innostumaan kaivelmaan vanhoja kuvia ja kirjoittamaan niistä wordiin muistoja... lapsenlapsenlapselle tulevalle kesälle "pientä kirjaa" suunnitteilla ja sittemmin meille kaikille jälkeläisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos meillä ei taida näille minun jälkeen olla kiinnostusta .

      Poista
  17. Vanhoissa asiakirjoissa ihailen kaunista kaunokirjotusta! Mukavia muistoja tämmöset, meilläkin on mieheni isän päästötodistus tallessa, hän oli samanavuotena syntynyt kuin äitisi, kiertokouluhan tuohon aikaan toimi ainakin tällä laitoo maatamme ja se voi selittee tuon koulunkäynnin. Ajat olivat puutteelliset, koulujakaan ei ollu joka pitäjässä, opettajat kiersivät kylittäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitus on ollut todella kaunokirjoitusta ja ajat muuttuneet.

      Poista
  18. Onpas hauskat makupalat menneisyydestä. Hyvät todistukset on kumpikin vanhemmistasi saanut. Välillä on käynyt mielessä, mitenköhän sitä itse nykytiedoilla pärjäisi sata vuotta vanhan koulun penkissä :D

    VastaaPoista
  19. Makupalat todella. Hyvät todistukset ja käytökset siihen olisi osittain hyvä palata .

    VastaaPoista
  20. Hyviä muistoja nuo todistukkset vanhemmiltasi. Ihana löytö,lintukoriste on kaunis.

    VastaaPoista
  21. Ihan mahtavaa. Nuo pitää kyllä säilyttää. Upea muisto.

    VastaaPoista
  22. Kiitos kyllä minä pidän osaltani näistä huolta mutta entä jatko?

    VastaaPoista