perjantai 17. tammikuuta 2020

Minä puutarhurina.


Sain Kivisen Vilman pihalla blogista haasteen otsikolla minä puutarhurina. Hän laittoi sen myös itse alulle. Siinä hän  kertoo vapaamuotoisesti itsestään puutarhurina ja näin hän toivoo haasteen jatkuvankin vapaamuotoisessa muodossa. 


Asun kaksikerroksisessa rivitalossa. Kun muutimme tähän heräsi minussa valtava halu puutarhanhoitoon. 




Minun isäni oli jonkinlainen itseoppinut puutarhuri  hän teki toisille puutarhoja , vesiallasjuttuja ja jalosti omenapuita . Koskaan hän ei kerkinyt oppejaan minuun siirtämään  ,  verenperinnön kautta varmaan jonkinverran. 



Istutin niinpaljon kukkia ja puita kuin se oli mahdollista rivitalon päätyasunnon puitteissa mahdollista. 




Olen kaupunkilaistyttö enkä voisi kuvitella asuvani maaseudulla vakituiseen missä ei olisi arjessa palveluita lähellä . Mutta toinenpuoli minussa kaipaa maaseudun rauhaan missä ei olisi autojen ja elämisen ääniä. 


Toinen minäni on aina haaveillut omasta pihasta missä olisi paljon omenapuita ja isoja kukkapenkkejä. 




Olen aina valmistanut ruokani itse   käyttänyt eineksiä vain harvoin ja tietäen mitä syön joten unelma myös omasta hyötypuutarhasta alkoi elää yhä voimakkaammin , jossain maaseudun rauhassa kenties....... 




Ostimme.... kuivanmaan mökin noin 4300 neliötä ja nämä maalaismaisemat alkoivat käydä tutuiksi. Kävimme viikolla ja joka viikonloppu , myös lomat vietimme täällä . Taakse jäi salit ,  kävely ja juoksulenkit pururadalla  ne vaihtuivat toisenlaisiin pungerruksiin. 




Ja niin sain yhtäkkiä ulkovalaistus sähkökaapeleiden kaivuun yhteydessä yhden unelmistani  ,  tämän 48 metriä pitkän perennapenkin josta olenkin jo postanut aiemmin  ja muutaman vähän pienemmän lisäksi ja kaikki YHTENÄ päivänä. 🤗. Olikohan tämä kerralla vähän liikaa ❓Mitä niihin istuttaa..... laitoin sanan kiertämään tuttujen kesken ja niin alkoi perennaa tulla. Liotin niitä ensin suurissa saaveissa rivarinpihalla kaikesta mullasta  jos vaikka olisi kotiloita , meillä mökillä kun niitä ei ole mutta rivarinpihalla kyllä . Perennoja tuli todella paljon joka puolelta. Kampaajanikin antoi muutaman mustan jätesäkillisen . Työkaverit , ystävät ja tutut ja tuttujen tutut olivat anteliaalla päällä kaikki . Syksyllä alkoi tuntua jo siltä että nyt riittää....... ainakin tältä vuodelta. Mutta olihan pää aukaistu penkkien osalta. 


Näyttää jo paremmalta  ,  haluan penkkieni olevan kasvien peitossa. Rikkaruohojen kitkeminen on perus kauraa samoin kastelu. 




Teimme aluksi viikonloppuna seitsemän tunnin työpäiviä mies mökkiä laittamalla minä puutarhassa ja pihassa . Kaikki kesälomat ja viikonloput alussa meni pitkien päivien vierähtäessä toinen toistaan. Mitä nyt käytiin kesälomalla miehen kotona auttamassa viikon samoissa hommissa. 😰. Joku sanoisi että ei mun juttu , okei..... mutta minun juttuni tämä oli mitä suuremmassa määrin. 


Sama paikka  myöhemmin. 




Sama myöhemmin.


Niinsanotusti puutarhurin hommiin kuuluu paljon muutakin kuin perennat ja hyötykasvit , ainakin minun puutarhuriminääni . 
Kevättalvisin teimme puusavottaa kahtena vuonna peräkkäin niin paljon että alkoi todella maistua puulta. 




Alkoi tulla erikokoisia ja näköisiä puukasoja pitkin tonttia. 






Myös valmiita pinoja. Näitä minä rakastan ❤. Niissä on jotain sellaista mitä ei voi oikein selittää ne on rakkaudella tehtyjä. Kiinnitän aina ihmisten pihoissa oleviin puupinoihin huomion. Ihailen siistejä pinoja tai tapaa millä ne on pinottu. 


Lapio, kuokka ,  talikko ja kottikärryt pysyy myös tämän puutarhurin kädessä hyvin . Halusin itselleni parsapenkin ja sellaisen myös tein itselleni talikkoa apuna käyttäen . Tein muistaakseni yli kahdeksan metriä pitkän penkin johon istutin Virosta ostamani juurakot. Silloin ei täällä ollut oikein niitä vielä saatavilla ja jos jostain sai ne oli kalliita , ostin 25 juurakkoa. 😁. Myöhemmin luin illalla lehdestä artikkelin parsan viljelystä ja siinä sanottiin että perheen talouteen riittää noin viisi juurakkoa , mistä sitten riittää hyvin kun ne alkaa tuottamaan kunnolla. Katsoin miestä ja sanoin että meniköhän tämä nyt vähän yläfemmaan tämäkin. 


Tässä jotkut kasvaneet jo ylipitkiksi satoa kerätään noin juhannukseen saakka ja senjälkeen annetaan juurakoiden vahvistua ja varsien kasvaa.







Minä taidan olla vähän suuruudenhullu , kun kaiken pitää olla isoa ja paljon.


Vuodet kuluivat ja penkkejä tuli ainavaan lisää samoin pienempää puusavottaa , hyötytarhaa ja mökin laajennusta . Olen oppinut tuunaamaan  , rakentamaan ja korjaamaan . 
Olen alkanut pitämään puutarhablogia olen tutustunut ja tavannut joitakin teitä  jopa henkikohtaisesti . Olen saanut teiltä kaikilta paljon apua ja oppia. Olen ollut halukas oppimaan ja nyt ehkä jopa joitakin omia vinkkejä antamaan . 


Ja näin minusta tuli se puutarhuri mikä nyt olen . 
Me olemme tehneet minut yhdessä. ❤ 



Jos ja kun teet postauksen käy se kirjaamassa Kivisen Vilman blogin Minä puutarhurina kommentti osioon.

Mukaan haastan tähän kivaan ja vapaamuotoiseen haasteeseen seuraavat blogit.



Värvärin pata blogin
Puutarhan lumo blogin
Navettapiian puuhamaa blogin




Mutta tällaista tällä kertaa.







47 kommenttia:

  1. Olipa kivasti vastattu haasteeseen! Ensiksi ihanan vehreän näköinen tuo teidän rivitaloalue, viihtyisä ja kaunis. Mökkipihalla olette tosissaan laittaneet hihat heilumaan, huh mitä savottaa niin maan ja puidenkin kanssa, mutta kun tekemään ryhtyy, niin tulee valmista (teillä ainakin :-D). Kyllä tuo pitkä parsamaa on kateuden aihe, naminami ja riittävästi ainakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kehuista. Päivät olivat silloin tosi pitkiä nyt ollaan jo lyhennetty huomattavasti. Töitä on vielä paljon mutta kuitenkin suurinosa takanapäin. Parsapenkki syntyi tietämättömyyden takia näin suureksi, mutta ei se meitä harmita, käyttöä on niille ollut.

      Poista
  2. Sinun tarinassasi on paljon samaa kuin minunkin! Meilläkin on rivitalon päätyasunto Espoossa. Silloin en vielä ollut kiinnostunut puutarhan hoidosta. Sinulla ollut iso urakka tuolla mökkitontilla. Koti- ja mökkipihat, nekin meitä yhdistävät. Kiitos, kun vastasit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mehän asummekin sitten melko lähellä toisiamme. Minä olen aina luullut että asut omakotitalossa. Kiitos kivasta haasteesta.

      Poista
  3. Tämä oli tosi kiva lukea, kaikkia vaiheita en tiennytkään - tuntuu, että tutustuu tässä näin tekstin välityksellä. Olette saaneet todella paljon aikaan mökkipuutarhassa ja rivitalon piha näyttää ihanan kukkaisalta myös pensaiden ja puiden johdosta! Wau, mikä parsarivi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Näin sitä itsekkin on pala palalta saanut lisää tietoa blogi ystävistä. Parsapenkkiä ja tuoretta parsaa hehkutan joka vuosi kuten taas tänäkin vuonna vielä ainakin kerran kun sitä alkaa saamaan.

      Poista
  4. Tosi kiva oli lukea mökkipihasi vaiheista ja kaikesta siitä työstä mitä olet tehnyt sen eteen. Intohimosi puutarhaan ja sen rakentamiseen tulee enemmän, kuin selvästi esiin postauksestasi. Hyvä sinä.
    Kiitos haasteestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos intohimojeni orja olen tässä kohtaa 😁. Ja sinä mielenkiintoinen blogiystävä joten toinen haaste heti perään.

      Poista
  5. Kiva tarina ja taas tuli uusia murusia tietoa ihmisestä blogin takana :) Tuo on luksusta, että saa kerralla ison, valmiiksi myllätyn alueen kukkapenkiksi, niin kuin kävi mökin kaapeleiden laiton seurauksena. Tuon parsapenkin perustamisessa on ollut sitten isompi homma. Eikä ole tainnut olla kevyttä loikoilua mökkielämä muutenkaan, kun katsoo noita puupinoja ja savottakuvia. Mukavaa ajankulua... :D Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä on osa minun tarinaani minkä toteuttamisessa on vuodatettu hikeä, joku on jopa mitannut litroissa sen määrän. 😀. Minä en sitä mittaa litroissa enkä ajassa vaan suunnattomassa rakkaudesta maahan ja olla osa siitä.

      Poista
  6. I live in an apartment in the city and I am always delighted when I see images of country life, it is as if I were there.
    I believe that there must always be a lot of work to do, but it should be a pleasure to see afterwards the results of all the work done.
    Have a nice weekend

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you about your comments, our two different kind of garden is richness, it gives me lotta. Have a nice weekend.

      Poista
  7. Paljon olette tehneet ja tuloksena mahtavan vehreä maalaispiha. Kuntoilua on taatusti tullut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, punttisalia ei olla tarvittu enään. Tai siis ei jaksa enää lähteä. 😂.

      Poista
  8. Olipas siinä mukavaa luettavaa, upeine kuvineeen! Hauska haaste! Olette kyllä olleet ahkeria ja pihatyöt on varmaankin parasta hyötyliikuntaa ikinä:) Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Se on kyllä parasta hyötyliikuntaa mitä olla voi mutta sanotaan että siitäkään kaikki lihakset ei saa tarvittavaa voimaa. No oli miten tahansa kuntosalille en enää jaksa lähteä. 😰. Mukavaa sunnuntai iltaa. ❤

      Poista
  9. Mukava "puutarha-tarinasi".
    Voi mahoton miten ison työn ootte tehneet mökillä....lopussa se kiitos seisoo:)
    Varmasti mukava katsoa ja vertailla kuvia ennen ja nyt!!
    Kylläpä täytyy sanua,"että ei oo omenankukat kauas puusta puonu",vai oliko ne omenat"
    Kaunis siisti,vehrä ympäristö teillä ykköskotikin!
    :)),minun silmäparini loistaa myös kauniin halkopinon nähdessä...ja joskus hapuilee etsien sellaista ympäristöstä;)
    Kiitos ihanasta "oma-puutarha tarinastasi.Nila!
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Liisa ❤ minä olen aina rakastanut ja ihaillut puupinoja tiedä häntä miksi. Sinulla tuo huumorin kukka kukkii ja siinä sinä olet kuin minä konsanaan. Mukavaa sunnuntai iltaa.

      Poista
  10. Kiitos Nila ihanasta postauksesta.
    Tässä konkretisoitui se valtava suunnitelmallisuus ja työn määrä, jolla olette luoneet kauneutta ympäristöönne.
    Ei tarvitse teidän lähteä punttisalille painoja nostelemaan :D
    Omakasvatettu ruoka, paras ruoka <3
    Oikein mahtavaa tammikuun loppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Teillä on niin ihana oma puutarha mistä olemme ammentaneet paljon hyödyllistä tietoa. Omakasvatettu ruoka on jotain sellaista mistä joskus vain uneksin ja mikä nyt alkaa olla enemmän ja enemmän mahdollista. Hyvää lomanjatketta teille sinne.

      Poista
  11. Ihana juttu sinusta ja oli kiva lukea se. Paljon samaistuin 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei jos et vieläkään saa kommentteja sähköpostiin niin olen kommentoinut käsityöt-postaukseen omia ajatuksia miten asian voisi korjata 😊

      Poista
    2. Kiitos kävin jo kurkkaamassa mutta kaikki se mitä ehdotit oli jo huomioitu. Ihanaa että otit tähän kantaa.

      Poista
  12. Hieno stoori. Olette niin aikaansaapia että lukijaakin jo alkaa hengästyttää 😀

    Minullakin semmoinen fiilis että olen kaikkein tyytyväisin kaupungin ja maaseudun välimaastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu minulla tulee joskus samanlaisia hengästymisiä mutta ne kyllä tasaantuu kun hengittää rauhallisesti vähän aikaa. 😛. Olen ilmeisesti sellainen ihminen mikä on tyytyväinen myös maaseudun ja kaupungin välimaastossa. Hyvin sanottu Rita. 🤗

      Poista
  13. Paljon kaunista olette saaneet aikaiseksi. Puutarhan hoito on palkitsevaa puuhaa. Leppoisaa sunnuntaita sinulle.

    VastaaPoista
  14. Kiitos sinulle sanoistasi ja palkitsevaa se todella. Mukavaa sunnuntai iltaa.

    VastaaPoista
  15. Niin paljon olette saaneet aikaiseksi🌹Ihanat kuvat. Itse tykkään myös puutarhanhoidosta niin kotona kuin mökillä. Isommat projektit on jo tehty ja puutarhanhoito on hyvin kevyttä. Mukavaa tammikuuta sinulle⚘Kevättä kohti mennään🤗

    VastaaPoista
  16. Kiitos sinulle. Toivoisin että meilläkin isommat projektit saataisiin laitettua ja kyllä sitä hienosäätöä sitten tekee. Mukavaa tammikuun loppua myös sinne.

    VastaaPoista
  17. Kivasti haaste avaa enemmän taustaasi ja kertoo puutarhasi rakentumisesta. Teillä on ollut aikamoiset puutalkoot, vaan eipä tarvitse klapipinoja kaupasta tilata.
    Melkoinen parsamaa. Meillä on vain viisi parsaa kasvamassa ja voin vakuuttaa, etteivät ne parsasta tykkäävälle riitä. Yhtään et siis liioittele parsamaasi kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä puut riittää meille pitkään mökin tarpeisiin ja tässä postauksessa on vain osa kuvattuna, pinoja on vielä lisää jonkinverran 😀 Viidestä parsasta kuulemma saa ajankanssa paljon. Tiedä häntä, me olemme kyllä saaneet jo aika runsaasti satoa pakkaseen asti.

      Poista
  18. Kiitos! Olet(te) kyllä saanut paljon aikaan! Todella ihailtavaa ja viitseliäisyyttä vaativaa. Minäkin haluaisin, mutta tiedän, että ihan tuohon en kyllä kykene. Mutta pienikin pihassa ja kukkapenkkien parissa puuhailu on kyllä mukavaa:) Kevättä odotellessa siis:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienetkin pihat ja kukkapenkit on ihania ja puuha on mielekästä. Kevättä kohti mennään.

      Poista
  19. Ahkeruus on palkittu, hienolta näyttää! Ja ilamiseksi vielä kaupan päälle punntisali ja liikuntaharkat. Kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Näin on, siellä mökillä on kaikki tämä yhdessä 😁

      Poista
  20. Sitei etukätehen aina tiärä, koska joku kuumes isköö. Niinku sulle tämä puutarhakuumes :) On tuas mökkimaas ollu tyämaata, mutta ootta saanu palio aikahan, nii mökis ku puutarhaski. Kiitos haasteesta!

    VastaaPoista
  21. Ei sitä tosiaan tiedä milloin on unelmille se mahdollisuus. Kiitos sinulle.

    VastaaPoista
  22. kiitos kaunis Nila haasteestasi. minulla on vielä edelliseen haasteeseesikin vastaamatta...molemmat ovat kiinnostavia, katsotaan, jos saan jotain aikaiseksi...
    oli todella mukavaa lukea kesäkotinne puutarhan synnystä ja kaikesta muustakin puuhasta. olen saanut kivoja ideoita blogistasi, kuten ne mansikkamaan verkkosuojat:))

    VastaaPoista
  23. Kiitos ja haaste on vapaaehtoinen, ottaa haasten vastaan jos siltä tuntuu. Ihanaa jos minusta on ollut jotain hyötyä. Mutta kyllä tämä blogimaailma on antoisaa, ideoita saa paljon kuten myös sinun blogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Nila laitoin linkin molempien haasteiden kommenttikenttään, kun tällä tavoin omavaltaisesti ne yhdistin.
      https://viinasilta.blogspot.com/2020/02/jotain-minusta-puutarhurina.html
      olipa hiukan haasteellinen juttu, mut nyt olen todella iloinen kun sain sen valmiiksi. kiitos vielä kerran näistä haasteista Nila ja oikein mukavaa viikonvaihdetta Sinulle rakas blogiystäväni:))

      Poista
  24. Mukavaa että otit haasteet vastaan ❤

    VastaaPoista